Punaiset suvipäivät Sonkajärvellä

Lilli Laurinolli, Asko Julkunen ja Paavo Svenn kuuntelevat Antti Holopaisen alustusta

Punaisilla suvipäivillä 3.-4.7. 2010 päätettiin ehdottaa julkisia palveluja puolustavien kansalaisliikkeiden valtakunnallisen tapaamisen järjestämistä syksyllä Turussa. Samoin ehdotetaan Luokka-seminaarin järjestämistä Itä-Suomessa ensi talvikaudella.

Myös toimintaa suunniteltiin. Ylä-Savossa järjestetään vastustusta terveyspalvelujen keskittämiselle Iisalmeen ja eri paikoissa toimitaan perusturvan saamiseksi ja Nato-jäsenyyttä vastaan. Oulussa on koottu aloitteiden pohjaksi asukkaiden kokemuksia ja ehdotuksia julkisista palveluista, ideaa kannattaa käyttää muuallakin.

Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen käsitteli alustuksessaan laajasti sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen syitä ja seurauksia. Hänen mukaansa taustalla on maailmanlaajuinen vastasuuntaus Keynesiläiselle talouden sääntelylle, jossa julkisella taloudella oli keskeinen merkitys. Uusliberalismiksi kutsuttu talousoppi, jossa julkinen sektori ja sääntely on kaiken pahan alku, jyllää niin lännessä kuin idässäkin vapaiden markkinoiden nimissä. Sen käytäntöön soveltaminen alkoi Chilessä sotilasjuntan aikana

Suomessa murros alkoi Holkerin ”hallitusta rakennemuutoksesta” 80-luvulla, jatkui valtion yhtiöiden yksityistämisellä 90-luvulla ja sen jälkeen kilpailuttamisena ja yksityistämisenä kunnissa.

– Kehittyneille kapitalistimaille luotiin oma sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämismalli. Kun kansaterveyslakimme aikanaan säädettiin, niin tähdättiin maksuttomaan kokonaisvaltaiseen terveydenhuoltoon ja se aloitettiin syrjäseuduilta lääkäripulan helpottamiseksi. Ja se tapahtui tiukassa valtion ohjauksessa, esimerkiksi Juuassa, jossa olin silloin töissä, valtionavut olivat 70 prosenttia terveydenhoidon kustannuksista, Holopainen kertoi.

– Valtionosuuslainsäädäntö on uudistunut kunnallisen itsehallinnon korostamisen nimissä. Tosiasiassa valtio on asteittain vetäytynyt vastuusta lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Kunnat saavat päättää entistä enemmän itse, kuinka palvelut järjestetään, perivätkö esim. terveyskeskusmaksua. Kunnissa päätösvalta on hyvin pienellä piirillä. Se esittää ratkaisut teknisinä eikä poliittista keskustelua synny. Usein vasemmistopuolueetkin hyväksyvät ne. Vastustajat on leimattu naurettavan vanhanaikaisiksi.

–  Julkisen terveydenhuollon ”kriisiyttämiseen” on käytetty hajautettua strategiaa. Esimerkiksi Lahdessa ajettiin toimiva omalääkärijärjestelmä alas. Pertti Karjalainen perusti siihen saumaan lääkäreiden välitysfirman MedOnen, joka pian laajeni päivystystoiminnasta koko terveyskeskuksen pyörittämiseen – kunnan tiloissa ja laittein.

– MedOnella oli lääkäri kolmeatuhatta asukasta kohti, kun normi edellyttää lääkäriä 1500-1700 asukasta kohti. Tietenkin palvelut heikkenivät ja se aiheutti tyytymättömyyttä, Holopainen sanoi.

Uusin vaihe on yleishyödyllisten yhdistysten ylläpitämien laitosten yksityistäminen. Reumasäätiön Heinolan sairaala ajettiin Kelan toimesta konkurssiin, nyt tulilinjalla on A-klinikkasäätiön omistama Järvenpään sosiaalisairaala, Holopainen arvioi.

-Valtiovalta suunnittelee eri puolilla maata syntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien liikelaitosten yhtiöittämistä lainsäädännöllä, toteuttaakseen EK:n tavoitteita.

– Taistelu kehityksen suunnasta tulee kärjistymään. Julkisen terveydenhuollon heikentäminen on jo nyt johtanut eriarvoisuuden kasvuun. Keskimääräinen elinikä eroaa rikkaimman ja köyhimmän tulonsaajakymmenyksen välillä kuusi vuotta, päihde- ja mielenterveysongelmaisten osalta peräti 15 vuotta. Tilanne on selvästi perustuslain vastainen.

– On olemassa sosiaalinen tilaus puolustaa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ulkoistamisia on alettu vetää takaisin, esimerkiksi Kouvolassa. Terveysasemia on palautettu omaksi toiminnaksi. Myös paluu omalääkäriin on mahdollinen, Holopainen totesi.

Vantaan kansanliike terveysasemien puolesta
Juha Kovanen kertoi vantaalaisten kamppailusta terveyspalvelujen puolesta. Sinnikäs toiminta tuotti 30 000 allekirjoitusta adressiin, jolla vaadittiin terveysasemien säilyttämistä lähipalveluna ja omana toimintana. Järjestettiin kuusi yleisötilaisuutta vantaalaisten järjestöjen kanssa; lakkautussuunnitelmista vihaiset asukkaat pääsivät kysymään päättäjiltä ja virkamiehiltä. Kampanja lähti liikkeelle kommunistien aloitteesta, vaikkei heillä olekaan yhtään valtuutettua. Päätöksenteko terveysasemien lakkautuksista tai toiminnan supistuksista on pystytty siirtämään syksyn budjettikokouksiin.

– Miten edistämme lähipalvelujen säilymistä Suomessa, Kovanen kysyi. Meidän on lisättävä paikallisten liikkeiden valtakunnallista yhteistyötä. Ehdotan, että syksyllä järjestetään valtakunnallinen tapaaminen lähipalvelujen puolesta.

Kotiapua vain huostaanottoja?

Anne Ruuskasen aihe oli Kotiapua vai huostaanottoa? – On tutkittu vaikeuksista selvinneitä lapsia. Tiedetään, että jopa yksi hyvä aikuissuhde riittää pelastamaan lapsen. Että joku antaa myönteistä palautetta: ”Sinä olet hyvä”.

Ruuskanen kritisoi voimakkaasti säästöpolitiikkaa, yksittäisten ratkaisujen kokonaisvaikutuksista ei kukaan kanna huolta. Toimivia systeemejä puretaan kilpailuttamisen seurauksena. Aikuiskoulutuskeskuksessa pakolaislasten kanssa tehty monipuolinen terapia- ja tukitoiminta muuttui kilpailuttamisen kautta pelkäksi kielikurssiksi kansalaisopistossa.

– Onko subjekti ja predikaatti tärkein asia vaikeista traumoista kärsiville lapsille ja vanhemmille, Ruuskanen kysyi. Ilman kokonaisvaltaista otetta tuhotaan helposti lasten tulevaisuus ja sehän se maksaa.

– Samanlaista tolkuttomuutta on lasten huostaanotossa. Avohuoltopalvelut on karsittu pois, vasta huostaanottovaiheessa aletaan keskustella perheiden kanssa. Usein siinä vaiheessa se on jo myöhäistä, ja joudutaan kalliisiin huostaanottoihin. Eikä silloinkaan kerrota kaikista oikeuksista perheille ja niin joudutaan kalliisiin oikeudenkäynteihin.

– Huostaanotot ovat tuplaantuneet lyhyessä ajassa ja perhesijoituspaikkoja ei ole riittävästi. Sen seurauksena alalle valikoituu sopimattomia perheitä, kun valvontaankaan ei ole tarpeeksi resursseja. Alalle on syntynyt yksityistä bisnestä hoitotukitahojen nimissä, kun sijoitetusta maksetaan 4000 euroa kuukaudessa. Valvonta on puutteellista, on tullut tietoon muun muassa joukkorangaistusten käyttöä, Ruuskanen kertoi.

Näistä asioista pitää saada tietoa hyvinvoiville suomalaisille. Saada heidät ymmärtämään, että puolustaessaan pahoinvoivien etuja he puolustavat myös omia etujaan ihmisinä, torjuvat väkivaltaa ja rikollisuutta, vetosi Ruuskanen lopuksi.

Oulussa kerätään kaupunkilaisilta ehdotuksia

Lilli Laurinolli kertoi Oulun Äksoniä!-kampanjasta, joka syntyi Oulun Vasemmistoseuran aloitteesta puolustamaan lähipalveluja. ”Hyvä koulu”-kampanja puolustaa pieniä kouluja ja vastustaa suurta ”keskityskoulua”. Terveyspalvelujen puolustamiseksi on haastateltu ihmisiä siitä, mitä he tarvitsevat. Mikko Viitanen tekee tulosten pohjalta vaihtoehtomallia Oulun palvelusuunnitelmalle.

– Minusta Vasemmiston johto on liian konsensushenkistä ja hyväksyy liian herkästi kunnissa säästöpolitiikan, siksi olen mukana Äksöniä-liikkeessä. Minusta puoluetoimintaan pitäisi kehittää toisenlaisia rakenteita, joilla voisi tukea vaihtoehtoista toimintaa. Yhteiskuntaa pitäisi muutenkin kehittää yhteisöllisempään suuntaan, esimerkiksi saada kokoontumistiloja asuinalueille.

Alipalkatut naiset pyörittävät ja käyttävät julkisia palveluja

Sunnuntain alustuksessa Katriina Oinas totesi, että julkisen sektorin merkitys naisille on erityinen. Vaikka naisten asema Suomessa on parantunut merkittävästi, niin edelleen tarvitaan feminististä politiikkaa. Heillä on edelleen päävastuu lapsista ja vanhuksista, hoiva-alojen työntekijöistä 90 prosenttia on naisia.

– Työmarkkinoiden segregaatio, jakaantuminen sukupuolen mukaan on Suomessa neljänneksi voimakkainta Euroopassa. Valta ja hyvät ansiot keskittyvät miehille. Asenteita pitäisi muuttaa jo kasvatusiässä, sanoi Katriina Oinas.

– Suuri julkinen sektori on naisvaltainen ja matalapalkkainen. Julkisen sektorin sisälläkin sairaanhoitaja ansaitsee vähemmän kuin konstaapeli, vaikka koulutus on pitempi. Vuonna 2008 naisten euro oli 80 centtiä ja palkkaero keskimäärin 500 euroa kuukaudessa. Eläke-euro on naisilla 78 centtiä. Vaikka hallituksella on tavoite kaventaa palkkaeroja, julkisen sektorin menojen leikkaukset vaikuttavat päinvastoin. Ne heikentävät muutenkin naisten asemaa. Lapset eivät voi valita, vanhempien tulot ratkaisevat palvelujen käytön ja yksinhuoltajista 85 prosenttia on naisia. Perheiden saama tuki on naisille tärkeä, samoin julkinen liikenne. Naiset käyttävät enemmän myös kirjasto- ja muita kulttuuripalveluja.

– Helsingissä tehtiin naisjärjestöjen toimesta kysely vuonna 2006 naisille tärkeistä, korjausta vaativista asioista. Tärkeintä oli palkkaerojen korjaaminen, toiseksi pätkätöistä luopuminen. Kolmanneksi perheväkivallan poistaminen ja tasa-arvo ja neljänneksi vanhusten aseman parantaminen.

– Tutkimusten mukaan naiset kannattavat pehmeitä arvoja, vastustavat ydinvoimaa ja kannattavat julkisia palveluja, koska ne paremmin antavat yhtäläiset mahdollisuudet naisille.

Katriina Oinaksen alustusta kuuntelevat Witold Kiessling, Pirjo Kovanen, Kaija Kiessling, Ulla Komulainen.

– Tarvittaisiin tutkimusta 90-luvun leikkausten vaikutuksesta naisten asemaan, totesi Oinas lopuksi.

Alustusta seuranneessa vilkkaassa keskustelussa Demokraattisen naisverkoston puheenjohtaja Kaija Kiessling kertoi eduskunnan päätöksestä, joka mahdollistaa virkojen muuttamisen toimiksi kunnissa. Tämä taas helpottaa palvelujen yksityistämistä. Hänen mukaansa naisten rintamaa on hajotettu myös ottamalla käyttöön uusia yksilöllisiä palkkausjärjestelmiä, jolloin lisiä jaellaan ”pärstäkertoimen” mukaan.  Hoitajan lähtöpalkka on yhä vain 1500 euroa kuukaudessa.

Advertisements

Avainsanat:, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

2 thoughts on “Punaiset suvipäivät Sonkajärvellä

  1. Asko Julkunen heinäkuu 12, 2010 1:58 pm Reply

    Tosi kattava yhteenveto Punaisilta Suvipäiviltä. Kiitos Joensuun piirin tovereille. Meiltä olisi jäänyt tämäkin tekemättä.

    Toverillisesti tervehtien,
    Asko Julkunen

  2. Juha Kovanen heinäkuu 13, 2010 10:56 am Reply

    Yhteenveto on hyvin tehty. Niin kuin Suvipäivätkin. Se on osoitus vasemmiston yhteisen toiminnan mahdollisuuksista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: