Punaiset suvipäivät Kajaanissa

Suvipäivän osanottajia sunnuntaina. Osa oli mukana vain lauantain. kuva: Seppo Veteläinen

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna kokoontui yli 30 vasemmistohenkistä ihmistä keskustelemaan Punaisille suvipäiville Kajaaniin. Alustavat puheenvuorot kuultiin Talvivaaran kaivoshankkeesta, perustulosta, Euroopan talouskriisistä ja kuntapalvelujen yksityistämisestä.

Talvivaara – nälkävaara

Asko Julkunen Sonkajärveltä. kuva: Seppo Veteläinen

Asko Julkunen totesi omassa puheenvuorossaan, että Talvivaara Oy käyttäytyy alueella isännän tavoin.

– Se on tehnyt jo sopimuksen kanadalaisen kaivosyhtiön Cameconin kanssa uraanin käsittelylaitoksen rakentamisesta Talvivaaraan, vaikka minkäänlaista ympäristölupaa ei vielä ole. Rakentaminen maksetaan uraanitoimituksilla ja sen jälkeen Talvivaaran uraanin omistusoikeus siirtyy Cameconille. Talvivaarasta otettaisiin vuosittain talteen 350 tonnia uraania ja Talvivaara Oy on anonut lupaa tuoda uraania muualtakin.

– Avokaivoksesta räjäyttämällä louhittaessa ympäristöön pääsee radioaktiivisia pölyä, kuten poloniumia, joka kulkeutuu veden mukana ja kasaantuu ravintoketjussa lopulta ihmiseen. Kaivoksella uraani on varastoitu kipsisakka-altaaseen, joka murtui viime talvena kolme kertaa ja vuoti ympäristöön.

– Ympäristön pilaaminen sallitaan työllisyyden nimissä. Kaivoksella on töissä vajaat 400 henkeä ja välillisesti se työllistää 2000 henkeä. Onko pakko menetellä näin, Asko kysyi lopuksi.

Keskustelussa kerrottiin, että rakentamisvaiheessa käytettiin ulkomaista työvoimaa, jolla palkkataso painettiin alle 10 euroon tunnissa. Paikallisten työläisten keskuudessa kaivosta kutsuttiinkin ”nälkävaaraksi”.

KommNL toimii

Heikki Ketoharju. kuva: Seppo Veteläinen

Välissä kuultiin kommunistisen nuorisoliiton varapuheenjohtajan Heikki Ketoharjun tietoisku nuorisoliiton tulevasta toiminnasta.

– Tavoitteena on rasismin vastaisen toiminnan virittely ja ay-liikkeen tunnetuksi teko nuorten keskuudessa esim. kouluissa. Nuorisoliitto on mukana myös erilaisilla festareilla kuluvana kesänä ja nuoret osallistuvat SKP:n kesäyliopistoon ja piiriseminaareihin. Tiedonantaja-tapahtumaan Tampereelle syyskuussa tehdään omaa ohjelmaa, jonka suunnitteluun voivat tulla mukaan kaikki kiinnostunet. Omakin seminaari on suunnitelmissa syksyllä, ja siellä käsitellään meitä kommarinuoria kiinnostavia asioita. Aiheista voi tehdä aloitteita ja lisäkysymyksiä osoitteeseen komnl@komnl.fi, Heikki kertoi.

Perustulo vai perusturva

Katriina Oinas säesti myös yhteislaulua. kuva: Seppo Veteläinen

Perustulokeskustelun käynnisti Katriina Oinas katsauksella perustuloajatuksen historiaan ja esittelemällä erilaisia perustulomalleja.

Kansalaispalkka maksettaisiin korvauksena kolmannella sektorilla tehdystä työstä, Milton Friedmanin mallissa esitetään negatiivista tuloveroa. Perustulo sensijaan maksettaisiin kaikille ja sillä korvattaisiin nykyinen syyperusteinen sosiaaliturva kokonaan tai osittain.

Suomessa Jan-Otto Andersson teki esityksen kansalaispalkasta 80-luvun lopulla. 90-luvulla tuli nuorsuomalaisten ja Soininvaaran mallit. Viimeisin on vihreitten esitys 450 euroa perustuloksi kaikille Suomen kansalaisille. Se rahoitettaisiin ympäristöverotusta ja yli 5000 euron kuukausitulojen verotusta lisäämällä.

– Perustulo poistaisi kansalaisten nöyryyttämisen soskun luukulla ja ihmisarvon riippuvuuden työstä, tasa-arvo ja henkinen hyvinvointi lisääntyisi, Katriina listasi perustulon tueksi esitettyjä argumentteja.

Mikko Korhonenkin säesti yhteislaulua.

KomNL:n Mikko Korhonen esitteli omassa puheenvuorossaan SKP:n 900 euron perusturva-aloitetta. Aloitteella vaaditaan korotusta nykyisiin minimitukiin ja nykyisen tukiviidakon yksinkertaistamista ja maksatuksen siirtämistä yhdelle luukulle, Kelaan.

– On luonnollista, että Elinkeinoelämän Keskusliitto vastustaa sosiaaliturvan parantamista, koska se loisi paineita palkkojen nostamiseen. Mutta miksi ay-liike ei tue perusturvan parantamista, Mikko ihmetteli.

– Vihreitten perustulomalli voi sisältää riskejä: saadaan lisää työnantajien kaipaamaa joustavaa työvoimaa ja lisää liikkuvuutta. Se voi hajottaa työläisten rintamaa ja ilman ay-liikettä on vaikea saada parannusta perusturvaan.

Puheenvuorojen pohjalta käytiin vilkasta keskustelua. Monessa puheenvuorossa perustuloa pidettiin ihanteena elämästä ilman rahan ahneutta ja vapautena orjuuttavasta työstä. Arveltiin, että monet kommunistitkin ihailevat liikaa työtä ja talouskasvua, vaikka työelämä on voimakkaassa murroksessa, täystyöllisyys vaikea saavuttaa.

Monessa puheenvuorossa pidettiin tärkeänä saada parannusta kaikkein köyhimpien asemaan perusturvaa korottamalla. Samalla perusturvan puolesta toimiminen on vasemmiston voimien kokoamista oikeistoa vastaan. Muisteltiin, että lakkotaisteluilla saatiin aikoinaan paljon aikaan.

Yhtä mieltä oltiin, ettei sosiaaliturvaa saa muuttaa vastikkeelliseksi ja hyvinvointivaltiota pitää puolustaa, muuttamalla verotus progressiiviseksi.

Sovittiin, että keskustelu jatkuu syyskuussa Oulun sosiaalifoorumissa ja Tiedonantaja-tapahtumassa Tampereella, lehtien palstoilla sekä netissä sellaisen liikkeen luomiseksi, joka voi toteuttaa tarpeellisen uudistuksen sosiaaliturvan parantamiseksi.

 Eurokriisi – pankkien pelastusta

Marko Juutinen alustamassa. kuva: Seppo Veteläinen

Sunnuntaina käytiin keskustelua finanssikriisistä Attacin hallituksen jäsenen tutkija Marko Juutisen alustuksen pohjalta.

– Finanssikriisiä ei ole helppo ymmärtää, koska tällä hetkellä uusliberalistisella talousopilla on täydellinen hegemonia Suomessa. Se perustuu uskoon vapaiden markkinoiden autuudesta. Sitä ideologiaa istutetaan meihin alakoulusta yliopistoihin saakka. Se jatkuu läpi elämän, valtamediassa kaikki asiantuntijat toistavat samaa mantraa kilpailukykyvaltiosta ja talouskasvun autuudesta. Jossakin Boliviassa sitävastoin talouskasvua pidetään haitallisena hyvinvoinnin kannalta, Juutinen sanoi.

Juutisen mukaan rahoitusmarkkinoiden tehtävä kaikessa yksinkertaisuudessaan olisi välittää syntyneitä säästöjä tuotannon tarvitsemiin investointeihin. Tilanne on nyt kuitenkin karannut käsistä, kun rahaliikkeiden sääntelystä luovuttiin. Pankit keinottelevat luomalla vähäistä rahoitusosuutta vastaan velkaa kymmen- jopa satakertaisesti, jota ne lainaavat sitten eteenpäin hyvää korkoa vastaan. Velalla luodaan koko ajan lisää velkaa ja voitot moninkertaistuvat. Valtiot ovat olleet haluttuja sijoituskohteita pienen riskin vuoksi. Kreikan ja Portugalin tukipaketeilla EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, pyrkivät turvaamaan pankkien saatavat.

– Talous yritetään pitää toiminnassa, että korkojen maksaminen jatkuisi. Tukipaketin nimellä kulkevalla ”rakennesopeutusohjelmalla” leikataan kuitenkin voimakkaasti julkista taloutta ja se heikentää talouden toimintaa. Näin ”kannetaan vastuuta” sijoittajien pelastamiseksi.

– Jos talous pystyy toimimaan leikkauspolitiikasta huolimatta, seurauksena on entistä kovempaa kapitalismia, pääoman diktatuuria. Jos taas ei toimi, seurauksena on talouden romahdus ja omaisuuden uusjako rikkaiden hyväksi, kuten tapahtui 90-luvulla Venäjällä ja 2000-luvun alussa Argentiinassa. Molemmissa maissa toteutettiin IMF:n ”rakennesopeutusohjelmaa”.

Marko Juutisen mukaan pankkien velalla harjoittama rahanluonti ja keinottelu on lopetettava. On taattava pankkisektorin läpinäkyvyys, valvontaa on lisättävä. On säädettävä rahoitusmarkkinavero. Viime kädessä pankkisektori on kansallistettava ja näin puututtava pääoman valtaan.

– Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia ja lainsäädäntöä. Niistä käydään taistelua paikallisesti. On luotava vastahegemoniaa uusliberalistiselle ajattelulle ja politiikalle. On pyrittävä kokoamaan samaan suuntaan ajattelevia ihmisiä yhteen, kuten Attac tekee, Juutinen tiivisti lopuksi.

Yksityistämisen pakko ja autuus

Juha Tapio Oulusta alustaa. kuva: Seppo Veteläinen

Oulun kaupungin valtuutettu Juha Tapio käsitteli puheenvuorossaan kuntapalvelujen järjestämistä ja yksityistämistä. Lain mukaan kunnan on järjestettävä palvelut, mutta niitä ei ole pakko tuottaa itse. Palvelut voi ostaa toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä tai yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Silloin, kun kunta tuottaa palvelut itse, niitä ei tarvitse kilpailuttaa.

Suomessa käytetään kilpailutuksen kynnysarvoina 30 000 euroa, vaikka EU:ssa rajana saa käyttää 100 000 euroa. Kynnysarvoja voitaisiin nostaa kansallisin päätöksin ja korostaa myös enemmän palvelujen laatua.

– Nyt EU-säädöksin pyritään kuntien liikelaitokset yhtiöittämään. Se avaa tien laajalle yksityistämiselle. Suomi EU:n malliopppilaana valmistelee tohinalla uutta kuntalakia, joka tulisi voimaan vuonna 2013. Tällä hetkellä on epäselvää, pystytäänkö kunnallista omistusta turvaamaan.

– Oulussa työterveyshuolto yhtiöitettiin ja haalittiin Nokia asiakkaaksi. Kun se menetettiin uudella kilpailutuskierroksella, on nyt palattu lähtöruutuun kalliit oppirahat maksettua. Suurkuntia luodaan ensisijaisesti siksi, jotta voidaan turvata markkinat suuryrityksille, Siellä ei pienet pärjää.

– Yksityistämisvillitys on täysin ideologista ja sitä tehdään vaikka se on kunnalle kalliimpaa. On olemassa myös tehokkuusutopia, esimerkiksi Oulussakin käytetyssä tilaaja-tuottaja-mallissa, TILTU:ssa on kaksinkertainen organisaatio byrokratiaa. Päätöksenteossa on vallalla hyvin suppea tuottavuusajattelu, jossa ajetaan lyhytnäköistä säästöä lopputuloksesta piittaamatta. Tietysti pitkät jonot julkisissa palveluissa tietävät enemmän käyttäjiä yksityisille palveluille, Juha totesi lopuksi.

Keskustelussa tuli lukuisia esimerkkejä eri puolilta Suomea, kuinka kalliiksi yksityistämiset ovat tulleet ja johtaneet laadun huononemiseen. Todettiin kuinka tärkeää on toimia kunnan omana työnä järjestettyjen palvelujen puolesta eri tavoin. Adressejakaan ei kannata kuitenkaan kerätä montaakaan kertaa vaalikaudessa, on keksittävä aina uusia keinoja.

 Ideoita ja suunnitelmia tulevalle toiminnalle

Suvipäivien lopuksi pohdittiin vielä hetki tulevaa toimintaa ja toiminnan kehittämistä,

Oulun, Sonkajärven, Kajaanin, Lapinlahden ja Valtimon aktiivit suunnittelevat tulevaa. kuva: Seppo Veteläinen

Ensi kesänä kokoonnutaan heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Pohjois-Karjalaan samoissa merkeissä. Paikka ja ohjelma selviävät myöhemmin.

Kuultiin informaatio tämän vuoden Varparannan rauhanakatemiasta, joka pidetään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Joensuussa, aiheena on Venäjä, 3. Kohtuus vaarassa-seminaari pidetään syyskuun puolivälissä Kolilla.

Pohdittiin, kuinka voitaisiin lisätä omaa aktiivisuutta julkisessa keskustelussa. TA:n verkkolehden keskustelu pitäisi saada reaaliaikaiseksi ja ympärivurokautiseksi, että se palvelisi paremmin uudenlaisena vasemmistolaisena keskustelufoorumina. Olisi tarvetta sellaiselle, jossa erilaiset näkemykset voisivat kohdata hyvässä hengessä.

Pohdittiin sitäkin, voisiko perustaa opintokerhoa nettiin

Facebookia pitää opetella käyttämään, sinne voi linkittää mielenkiintoisia juttuja.

SKP:n valtakunnallisia sivuja olisi mahdollista kehittää maakunnista käsin ja tietysti omiakin sivuja voi kehittää. Olisi mahdollista pyytää aivan uusia ihmisiä avuksi tekemään sivuja ja mukaan toimintaan.

TA:n paperilehdessä voisi myös olla enemmän keskustelua, elikkä yhä useamman pitää ruveta kirjoittamaan lehteen.

Hannu Ketoharju

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: