Julkinen talous on voimavara, ei rasite

Julkinen talous kaiken kaikkiaan on ollut Suomessa oikeiston hampaissa viimeiset parikymmentä vuotta. Julkisia menoja leikkaamalla taantuma ei ole kuitenkaan taittunut, pysähdystila on jatkunut jo vuosia ja työttömyys vain pahentunut.

Kuvitelmat, että valtion yhtiöitä myymällä syntyisi yksityiselle sektorille työpaikkoja tässä tilanteessa, ovat toiveunta, kun koko läntisessä maailmassa on investointilama. Suurimpien yhtiöiden investointiaste Suomessa on ollut yhden prosentin luokkaa liikevaihdosta jo vuosia. Markkinataloudessa se tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä. Yhtiöt eivät investoi mihinkään hyödylliseen ja tarpeelliseen, koska eivät saa riittävää voittoa.

Sen sijaan yhtiöt ostavat omia osakkeitaan vedättääkseen niiden arvoa ylöspäin. Kansainväliset SP500 -yhtiöt käyttivät 54 prosenttia voitoistaan vuosina 2003–2012 omien osakkeidensa ostoon. Tänä vuonna ne käyttävät voitoista jo 95 prosenttia osakkeidensa ostamiseen. Nämä rahat uppoavat erilaiseen keinottelutalouteen, jossa rahalla pyritään tekemään lisää rahaa ja jota tietokoneet pyörittävät vinhaa vauhtia. Tappiot kuitataan palkkoja polkemalla, lomautuksilla, irtisanomisilla tai laittamalla ne veronmaksajien piikkiin.

Nyt tarvitaankin valtion ja kuntien miljardiluokan investointiohjelma. Se on suunnattava ekologisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. On korjattava ja rakennettava laadukkaasti asuntoja, kouluja ja päiväkoteja ja investoitava raideliikenteeseen. On panostettava energiaa säästäviin ratkaisuihin ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, kuten puupohjaisiin biopolttoaineisiin, biokaasuun, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Velalla tehtynäkin se on järkevää ja maksaa itsensä takaisin työllisyyden paranemisena. Yhden prosenttiyksikön parannus työllisyydessä merkitsee yhden miljardin säästöä valtion menoissa.

Tavoitteeksi on asetettava ilmastonmuutoksen estämiseksi hiilineutraali, uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiutumattomien kierrätykseen perustuva yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Se työllistää monenlaisia osaajia ja siihen tarvitaan yhteiskunnan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa parhaiden mahdollisuuksien löytämiseksi.

Kuuban selviytyminen talouden rakennemuutoksesta 90-luvulla NL:n romahdettua osoittaa, että se on mahdollista, jos vain poliittista tahtoa on.

Yhteisellä työllä luotu varallisuus on saatava paremmin palvelemaan koko väestön hyvinvointia. Sillä tavalla saamme oikeudenmukaisemman yhteiskunnan, jossa meillä kaikilla on parempi elää.

SKP:n Joensuun piirikomitea 30.11.2014

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: