Punaisten Suvipäivien osanottajien kirje kansanedustajille Nato isäntämaasopimuksesta

Arvoisa kansanedustaja

Lähestymme teitä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvällä kysymyksellä.

Tiedustelumme koskee sotilasliitto Naton huippukokouksessa Walesissa 4.9.2014 Suomen ja Naton välillä solmittua isäntämaatukipöytäkirjaa (Host Nation Support Memorandum of Understanding). Sopimuksen allekirjoitti väistyneen hallituksen puolesta Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg.

Käsityksemme mukaan sopimus vaikuttaa niin laajasti Suomen suvereniteettiin, ulko- ja turvallisuuspolittiseen päätösvaltaan, että se olisi perustuslain mukaan pitänyt tuoda eduskunnan hyväksyttäväksi.

Lisäksi kiinnitämme huomiota kahteen mielestämme erittäin ongelmalliseen kohtaan:

1. Naton joukot ja tukikohdat Suomen maaperällä

Sopimuksen johdannossa sitoudaan periaatteeseen, ”jonka mukaan Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfliktien aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi.”

1.20. Tukikohdat. Isäntämaassa olevat alueet, joita käytetään joukon operatiivisen ja/tai logistiseen tukemiseen Naton johtamaa sotilaallista toimintaa varten.Tukikohdat ovat strategisen esikunnan osastoja, joita Naton komentaja johtaa.

Sopimuksen tarkoituksesta todetaan:

2.1. Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ja menettelyttukikohtien perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi isäntämaassa oleville tai isäntämaan tukemille Naton joukoille Naton sotilaallisen toiminnan aikana.

2.2. Tämä pöytäkirja ja sen täytäntöönpanoasiakirjat on tarkoitettu perustaksi isäntämaan asianomaisen viranomaisen ja Naton komentajien suunnittelulle, jossa varaudutaan isäntämaatuen järjestelyihin Naton sotilaallisen toiminnan eri muotoja varten. Nämä toiminnot sisältävät sekä sellaiset operaatiot, joita varten joukot on jo määritetty, että sellaiset operaatiot, joita varten joukot on vielä määritettävä.

Lisäksi pykälässä 8.1. Suomeen perustettaviin Naton tukikohtiin viitataan erikseen ”Naton kiinteinä esikuntina” joille Suomi sitoutuu suunnittelemaan ”kattavan ja tehokkaan joukkojen suojauksen”.

Sopimus siis ymmärtääksemme antaa mahdollisuudet vieraan vallan sotilasjohdossa olevien kiinteiden esikuntien perustamisen Suomeen.

2. Sitoutuminen hyökkäysten tukemiseen

Julkisuudessa on korostettu sopimuksen tarkoittavan lähinnä sotaharjoituksia Suomessa, mutta sopimuksen tekstissä viitataan myös hyökkäyksiin:

1.2 Naton sotilaallinen toiminta. Sotilaallinen toiminta, mukaan lukien harjoitukset, koulutus, operaatioihin liittyvä koe- ja kokeilutoiminta ja vastaava toiminta tai joukkojen suorittama strateginen, taktinen tai palveluun tai koulutukseen liittyvä tai hallinnollinen sotilaallinen tehtävä; taistelun tai sotilaallisen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan torjuntatoimen toteuttaminen, myös hyökkäys, siirtyminen, huolto ja taisteluharjoitukset.

3.3. Tämän pöytäkirjan on tarkoitus olla Naton doktriinin ja toimintaperiaatteiden mukainen, ja se toimii isäntämaatuen kehysjärjestelynä ja rakenteena.

3.4. Isäntämaa antaa tukea Naton johtamaa sotilaallista toimintaa varten sijoitetuille joukoille kaikkien mahdollisuuksiensa mukaan, tuen saatavuuden mukaan ja kulloistenkin olosuhteiden asettamissa käytännön rajoissa.

Sopimuksessa siis sitoudutaan kaikenlaisten toimien, myös hyökkäyksen, tukemiseen kaikin tavoin.

 

Kysymyksemme Teille on,

1. Etenikö sopimuksen käsittely mielestänne parlamentaarisen käytännön mukaan ja perustuslain mukaisesti?

2. Onko sopimus mielestänne poliittisesti sitova, vaikka Suomen eduskunta ei ole sitä ratifioinut?

3. Pitäisikö nyt valitun eduskunnan mielestänne käsitellä sopimus, koska sitä ei tuotu edellisen eduskunnan käsittelyyn?

4. Voitteko itse allekirjoittaa sopimuksessa mainitut tavoitteet?

 

Kunnioittaen,

Punaisten Suvipäivien osanottajien puolesta

Iisalmen Runnilla 28.6.2015

Asko Julkunen

Aaro Heikkinen

Hannu Ketoharju

Martti Vaskonen

 

Liitteet:
HNS MoU -sopimus, Eduskunnan virallinen käännös: https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/Documents/HNS%20MoU%20suomi.pdf

Työtä, rauhaa, perusturvaa – SKP:n Savo-Karjalan vaaliohjelma

Työajan lyhentäminen – inhimillisempi elämä

• Työn tuottavuuden nousun vuoksi työaikaa on lyhennettävä ansioita alentamatta, työttömyyden vähentämiseksi ja vääristyneen tulonjaon oikaisemiseksi. Siksi työaika on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa.

• Ei vastikkeelliselle sosiaaliturvalle ja nollatunti-sopimuksille. Ne rapauttavat työmarkkinat ja nöyryyttävät työntekijöitä.

• Talouskasvua pitää suunnata kulttuurin ja taiteiden tukemiseen entistä enemmän. Se rikastuttaa yksilöiden ja koko yhteiskunnan elämää ja lisää myös tarpeellista luovuutta.

Perusturvauudistus 1200 euroa

• Itä- Suomessa on korkea työttömyys ja paljon pieneläkeläisiä.Tämän vuoksi on toteuttava perusturvauudistus, joka takaa ihmisille 1200 euron kuukausitulon kaikissa elämäntilanteissa ja 1800 euron minimipalkan.

• Rahoitus saadaan laittamalla pääomatulot progressiivisesti verolle ja kuntaveron piiriin sekä varallisuusvero palauttamalla.

Pienten kuntien päätösvalta säilytettävä ja pakkoliitokset ja taloudellinen kuristaminen estettävä

• Sote-laki on hylättävä. Itä-Suomen on oltava omavarainen peruspalvelujen suhteen. Tästä syystä ne on tuotettava kuntien omana toimintana.

• Maakuntiin on valittava vaaleilla valtuustot, jotka päättävät maakunnallisista ja seudullisista asioista, erikoissairaanhoidosta liikennepolitiikkaan.

• Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavia kunnanosavaltuustoja, joilla on oma budjetti ja jotka voivat tehdä päätöksiä omalla alueellaan.

• Kuntien pakkoliitoksia ei pidä tehdä.

• Tarvitaan aktiivista valtion tukea haja-asutusalueiden asuttuna säilyttämiseen. 

• Valtion apua kunnille on lisättävä leikkaamisen sijaan palvelujen turvaamiseksi.

• Kuntien omaa tuotantoa pitää kehittää energian ja rakentamisen osalta.

• Uutta osuustoimintaa on kehitettävä, muun muassa lähiruuan jalostamisessa ja jakelussa.

Maatalous

• Maataloudessa on siirryttävä lähiruuan tuotantoon ja paikalliseen elintarvikkeiden jalostamiseen.

• Luomu- ja lähituotantoa voidaan edistää käyttämällä tuotteita paikallisissa kunnallisissa laitoksissa. Se parantaa pientilojen elinmahdollisuuksia.

•  On turvattava vanhainkoteihin, kouluihin ja päiväkoteihin laadukas lähiruoka. – Ravinnon tuotannon omavaraisuutta ei saa ajaa alas.

Teollisuus

• Metsäteollisuudessa on siirryttävä pienempiin sähköä ja lämpöä paikallisesti tuottaviin ja paikallista raaka-ainetta käyttäviin laitoksiin.

• Puuraaka-aine on jalostettava mahdollisimman pitkälle Itä-Suomessa. On kehitettävä uusia tuotteita. Puurakentaminen on laajennettava kerrostaloihin.

• Teollisuudessa on suuntauduttava uusiutuvan energian käytön tarvitsemiin koneisiin ja laitteisiin.

Energiantuotanto

• On siirryttävä hajautettuun ja omavaraiseen energiantuotantoon ja paikallisen uusiutuvan energian käyttöön laajemminkin.

• Itä-Suomessa on otettava puuenergia ja biokaasu paremmin käyttöön.

• Pitää selvittää mahdollisuudet aurinkoenergian laajempaan käyttöön.

• Energiansiirtoverkot on yhteiskunnallistettava. Pientuottajien sähkön myynti verkkoon on sallittava.

• Ydinvoiman lisärakentaminen on torjuttava.

Kaivostoiminta

• Kaivoslaki on uudistettava niin, että vaikutusalueen kunnille annetaan veto-oikeus kaivosten perustamisessa ja verotuksella turvataan hyötyä paikalliselle tasolle.

• Pohjavesialueet on jätettävä kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle.

• Kaivostoiminnan on kuuluttava pääasiassa valtion yhtiöille.

• Kaivostoiminnan sijaan on ryhdyttävä hyödyntämään järjestelmällisesti muun muassa elektroniikkajätteestä jakaatopaikoista saatavia metalleja.

• Uraanikaivokset on torjuttava.

• Talvivaaran epätoivoinen kaivoskokeilu on lopetettava ja suoritettava kaivoksen hallittu alasajo. Voimavarat on keskitettävä alueen ja jätevesien puhdistamiseen ja lähivesien kunnostamiseen.

• Aiheutetut ympäristövahingot on korvattava asianosaisille ja vastuulliset tahot on saatettava vastuuseen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen – Liikenne

• Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on siirryttävä asteittain maksuttomaan joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen.

• Esimerkiksi Joensuussa paikallista raideliikennettä tarvitaan Joensuu-Eno, Joensuu-Hammaslahti ja Joensuu-Outokumpu sekä Kuopio-Joensuu välillä.

• Yöjunayhteys Itä-Suomesta Helsinkiin ja Turkuun on palautettava. Kaikilla pitkänmatkanjunilla on oltava enemmän pysähdyspaikkoja esim. Lapinlahti, Sukeva.

• Kuopion ratapihan remontti aloitettava välittömästi ja esteetön liikkuminen kaikille turvattava rautatieasemalla

• Syrjäseuduilla on turvattava joukkoliikenne, muun muassa kehittämällä kutsupohjaista palveluliikennettä.

• Valtakunnallista tavara-liikennettä on siirrettävä raiteille tai vesiteille ja kehitettävä logistiikkaa siihen suuntaan.

• Bussit ja kuntien työkoneet laitetaan kulkemaan biokaasulla perustamalla kuntien omia biokaasulaitoksia.

Kansainvälisyys

• Tarvitaan yhteistä EU:n laajuista taistelua leikkauspolitiikkaa vastaan, koska sama EU:n talouspolitiikka kurittaa työläisiä niin Välimeren maissa kuin Suomessakin. Tarvitaan työväen kansainvälistä solidaarisuutta.

• On lopetettava EU:n ja USA:n väliset salaiset neuvottelut TTIP -vapaakauppasopimuksesta.

Irti talouspakotteista

• Suomen on irrottauduttava EU:n Venäjä -pakotteista. Pakotteet lisäävät työttömyyttä ja iskevät kaikkein pahiten pieni- ja keskituloiseen palkansaajaväestöön ja toimihenkilöihin myös Itä-Suomessa.

• Ne aiheuttavat haittaa paitsi Suomen viennille, myös matkailualalle.

• Pakotteilla tuhotaan Suomen maataloutta. Tämä palvelee USA:n ja EU:n suurten maataloustuottajien etua.

Itsenäiseen puolueettomuuspolitiikkaan – irti Natosta

• Suomen on irrottauduttava Nato yhteistyöstä ja isäntämaasopimuksesta. Suomen ei pidä missään tilanteessa liittyä Naton jäseneksi. On palattava takaisin perinteiseen puolueettomuuspolitiikkaan, joka yhdessä hyvien naapurisuhteiden kanssa antaa meille parhaat turvatakuut.

Julkinen talous on voimavara, ei rasite

Julkinen talous kaiken kaikkiaan on ollut Suomessa oikeiston hampaissa viimeiset parikymmentä vuotta. Julkisia menoja leikkaamalla taantuma ei ole kuitenkaan taittunut, pysähdystila on jatkunut jo vuosia ja työttömyys vain pahentunut.

Kuvitelmat, että valtion yhtiöitä myymällä syntyisi yksityiselle sektorille työpaikkoja tässä tilanteessa, ovat toiveunta, kun koko läntisessä maailmassa on investointilama. Suurimpien yhtiöiden investointiaste Suomessa on ollut yhden prosentin luokkaa liikevaihdosta jo vuosia. Markkinataloudessa se tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä. Yhtiöt eivät investoi mihinkään hyödylliseen ja tarpeelliseen, koska eivät saa riittävää voittoa.

Sen sijaan yhtiöt ostavat omia osakkeitaan vedättääkseen niiden arvoa ylöspäin. Kansainväliset SP500 -yhtiöt käyttivät 54 prosenttia voitoistaan vuosina 2003–2012 omien osakkeidensa ostoon. Tänä vuonna ne käyttävät voitoista jo 95 prosenttia osakkeidensa ostamiseen. Nämä rahat uppoavat erilaiseen keinottelutalouteen, jossa rahalla pyritään tekemään lisää rahaa ja jota tietokoneet pyörittävät vinhaa vauhtia. Tappiot kuitataan palkkoja polkemalla, lomautuksilla, irtisanomisilla tai laittamalla ne veronmaksajien piikkiin.

Nyt tarvitaankin valtion ja kuntien miljardiluokan investointiohjelma. Se on suunnattava ekologisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. On korjattava ja rakennettava laadukkaasti asuntoja, kouluja ja päiväkoteja ja investoitava raideliikenteeseen. On panostettava energiaa säästäviin ratkaisuihin ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, kuten puupohjaisiin biopolttoaineisiin, biokaasuun, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Velalla tehtynäkin se on järkevää ja maksaa itsensä takaisin työllisyyden paranemisena. Yhden prosenttiyksikön parannus työllisyydessä merkitsee yhden miljardin säästöä valtion menoissa.

Tavoitteeksi on asetettava ilmastonmuutoksen estämiseksi hiilineutraali, uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiutumattomien kierrätykseen perustuva yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Se työllistää monenlaisia osaajia ja siihen tarvitaan yhteiskunnan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa parhaiden mahdollisuuksien löytämiseksi.

Kuuban selviytyminen talouden rakennemuutoksesta 90-luvulla NL:n romahdettua osoittaa, että se on mahdollista, jos vain poliittista tahtoa on.

Yhteisellä työllä luotu varallisuus on saatava paremmin palvelemaan koko väestön hyvinvointia. Sillä tavalla saamme oikeudenmukaisemman yhteiskunnan, jossa meillä kaikilla on parempi elää.

SKP:n Joensuun piirikomitea 30.11.2014