Hannu Ketoharju Juuassa 30.4.2015

Hyvät toverit!

Ensimmäiseksi haluan kiittää kutsusta tähän yhteiseen juhlaan.

Sen jälkeen, kun viimeksi olimme täällä vappuna yhdessä koolla, on tapahtunut paljon. Ukrainan kriisiä on alettu ratkoa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön avulla. Se on ollut myönteistä kehitystä.

Sitä vastoin yhtyminen EU:n talouspakotteisiin Venäjää vastaan, on merkinnyt lisää työttömyyttä Suomeen. Erityisesti näin on käynyt elintarvikeviennin romahtaessa. On hyvin epävarmaa onnistuuko kauppasuhteiden palauttaminen niiltä osin koskaan. Suomen pitää irtaantua pakotteista.

Hillittömällä Venäjä-propagandalla on peitelty hallituksen Naton kanssa tekemää niin sanottua isäntämaasopimusta. Siinä annetaan Natolle täysi toimintavapaus alueellamme, aina ydinaseita myöten. Sopimusta ei ole uskallettu tuoda eduskunnan käsittelyyn, vaan tarkoitus on hyväksyä se kriisilakien avulla poikkeustilanteessa.

Tietenkin viholliskuvan lietsomisella pohjustetaan koko ajan myös Nato-jäsenyyttä. Koska Suomen kansa on osoittautunut itsepäiseksi kielteisessä kannassaan, on keksitty kiertotie. Nato-haukat ovat alkaneet puhua pohjoismaisesta sotilasyhteistyöstä. Sillä tavoin Suomi irrotettaisiin sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja ujutettaisiin kenties Natoon.

Venäjä propagandalla on myös pohjustettu armeijan johdon ajamaa mittavaa asevarusteluohjelmaa, minkä läpivienti olisi muuten leikkauspolitiikan oloissa vaikeaa.

SKP:n mielestä nämä toimet johtavat seikkailupolitiikkaan ja vaarantavat turvallisuutemme. Emme halua, että Suomi joutuu suurvaltojen pelinappulaksi. Sen vuoksi tulevan hallituksen on irtisanottava isäntämaasopimus ja kaikkinainen sotilasyhteistyö Naton kanssa on lopetettava. Emme tarvitse myöskään mitään selvityksiä Nato-jäsenyydestä. Meillä on vahva kokemus puolueettomuuspolitiikasta, pidetään siitä kiinni. Rauhanpolitiikka takaa parhaiten turvallisuuden.

Tämän vuoden alussa saimme hyvän uutisen Kreikasta. Vasemmistoliittoutuma Syriza nousi vaalivoittoon leikkauspolitiikan vastaisella ohjelmallaan. Kreikan uusi hallitus ei halua maksaa pankkiirien ja muiden keinottelijoiden laskuja. Nehän siirrettiin edellisen hallituksen aikana EU- johtajien vaatimuksesta kreikkalaisten niskaan. Siinä yhteydessä Kreikan takaaminen pelasti pankit ja ne saattoivat jatkaa kelvottomien velkapaperien kauppaa, mikä oli pankkikriisin alkuperäinen syy.

Syriza haastaa koko EU:n talouspolitiikan suunnan ja haluaa pelastaa maltillisella sosiaalidemokraattisella elvytyspolitiikalla hyvinvointivaltion kreikkalaisille. Pankkiireihin sidoksissa olevat Euroopan oikeistojohtajat haluavat tuhota sen politiikan kehtoonsa. Ettei se leviäisi muualle Eurooppaan muiden kriisimaiden kautta ja etteivät he menettäisi omia asemiaan.

Suomen eduskunta hyväksyi vuoden 2012 lopulla EU:n talouskurisopimuksen. Sillä sopimuksella EU-komissiolle annetaan oikeus puuttua valtion ja jatkossa myös kuntien budjettiin. Valtiot ja kunnat pakotetaan leikkaamaan julkisia menoja laman oloissa ja jatkamaan virheellistä talouspolitiikkaa, joka on synnyttänyt pysyvän suurtyöttömyyden. 30 miljoonaa ihmistä on vailla työtä euroalueella. Suomessa Kataisen hallituksen piti luoda 100 000 uutta työpaikkaa, tuli 100 000 uutta työtöntä.

Neljä vuotta sitten vasemmistopuolueet saivat eduskuntavaaleissa kehnoimman tuloksen viiteenkymmeneen vuoteen. Tänä keväänä saavutettiin uusi ennätys, vajaa neljännes suomalaisista kannatti vasemmistoa. Se on historian huonoin tulos, joten on itsekritiikin paikka. Harjoitettu politiikka, johon eduskunnan vasemmistopuolueet ovat sitoutuneet, ei vastaa ihmisten toiveita, eikä etuja. Voidaanko jatkaa porvarillisen politiikan takuumiehinä vuodesta toiseen?

Tulevan hallituksen ja eduskunnan pitää hylätä epädemokraattinen EU:n talouskurisopimus ja palauttaa meille edes rippeet itsenäisestä talouspolitiikasta. Koko vasemmiston pitää yhdessä ay-liikkeen kanssa sitä vaatia. Silloin voimme luoda julkisilla investoinneilla uusia työpaikkoja ja puhua rehellisesti elvytyspolitiikan puolesta. Yksityiset suuryhtiöt eivät investoi tuotantoon, koska taloudesta puuttuu kysyntää, voitot jaetaan osinkoina.

Tänä keväänä Helsingin pörssin yhtiöt jakavat ennätysosingot, kymmenen miljardia omistajilleen. Harmaassa taloudessa valtio menettää vuosittain seitsemän miljardia verotuloja varovaistenkin arvioiden mukaan. Jos pääomatuloja verotettaisiin EU:n keskimäärän mukaan, valtio saisi yli viisi miljardia vuodessa. Kunnallisveroahan pääomatuloista ei makseta ollenkaan.

SKP:n mielestä rahat pitää siirtää keinottelutaloudesta peruspalvelujen rahoittamiseen ja mittaviin julkisiin työllisyysinvestointeihin. Se tapahtuu veroremontilla, jossa pääomatuloja aletaan verottaa yhdessä muiden tulojen kanssa kiristyvällä asteikolla. Pörssikaupan vero ja valuutansiirtovero jarruttaisivat myös keinottelutaloutta.

Jopa kansainvälisen valuuttarahaston tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen on pääsyy, että talouskasvusta on hyötynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana eniten yksi prosentti tulonsaajista ja rikkain prosentti hallitsee puolta maailman varallisuudesta. Reagan ja Thatcer murskasivat ay-liikkeen USA:ssa ja Britanniassa kovin ottein. Suomessa se on tapahtunut syleilemällä ay-liike hampaattomaksi konsensuksen avulla. Ay-johtajat neuvottelivat kabineteissa edelliseen tupo-sopimukseen 0,4 prosentin korotuksen. Se jäädytti käytännössä palkat ja on johtanut reaaliansioiden laskuun. Tarvitseeko ihmetellä uutta jytkyä.

Tulevissa sopimuksissa tarvitaan tuntuvat palkankorotukset tulonjaon muuttamiseksi ja kysynnän lisäämiseksi talouteen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentäminen on estettävä ja eläkeiän korotuksesta luovuttava. Päinvastoin kuluttavissa ammateissa sitä on laskettava 58 vuoteen. Nollatuntisopimukset, vastikkeellinen sosiaaliturva ja pakkotyöllistäminen on lopetettava. Sosiaaliturvan taso on nostettava köyhyysrajan yli säätämällä 1200 euron perusturva verottomana. Työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä ja ne on alistettava jäsenäänestykseen ennen niiden hyväksymistä.

Työttömyyden vähentämiseksi töitä on jaettava uudelleen lyhentämällä yleistä työaikaa kuuteen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansioita alentamatta.

Politiikassa tarvitaan täyskäännös vasemmalle. Se voidaan tehdä vain vasemmiston ja ay-liikkeen yhteisellä voimalla. Taistelu politiikan suunnasta vahvistuu, kun ymmärrämme työn ja pääoman sovittamattoman vastakkaisuuden. Huomaamme, että kaikki vauraus maailmassa on syntynyt käsien ja aivojen työllä, työtätekevien ihmisten yhteisellä ponnistelulla.

Silloin olemme valmiit taistelemaan yhdessä kaikkien maiden työtätekevien kanssa. Silloin voimme saada menetetyn luottamuksen takaisin.

IMG_0272

SKP:n Joensuun piirin puheenjohtan Martti Vaskosen vappupuhe Joensuun torilla

Martti Vaskonen, SKP

 

PUHE VAPPUJUHLASSA 2015, JOENSUUN KAUPPATORI

 

Tieto on valtaa ja vastaavasti ilman oikeaa tietoa ei voi olla oikeaa valtaa, oikeaa vallan käyttöä. Jos valtaa pitävillä on järjestelmä, jolla rajoitetaan sananvapautta, oleellisen tiedon levittämistä, niin silloin puhutaan sensuurista. Sensuuria on myös se, jos oleellista tietoa jätetään tarkoituksella julkaisematta. Esimerkiksi sensuurista Suomessa sopii Naton kanssa solmittu ja Suomea ankarasti sitova Isäntämaasopimus. Tämä sopimus on vain Englannin kielellä ja se on suurelle yleisölle täysin tuntematon.

Manipulointi on ihmisen tajunnan, ajattelun muokkaamista niin pitkälle, että ihminen toimii lopulta omia etujaan vastaan. Manipulointiin törmätään jatkuvasti, niissä yhteyksissä, missä pieni etuoikeutettujen joukko, talous- ja poliittinen eliitti, esittää omat etunsa yleisenä etuna.

Tietoa ja valtaa voi käyttää kansan enemmistön hyväksi tai vastaavasti pienen eliitin hyväksi.

Mitä kansalaisten, kansan enemmistön ei ole syytä tietää nykyisen eliitin mielestä? Taloudellisen vallan ytimessä olevat ovat kertoneet seuraavaa: Jos ihmiset tietäisivät, kuinka pankkijärjestelmä toimii, niin vallankumous tapahtuisi seuraavana aamuna. Ja toinen esimerkki: Pankkien tapa luoda rahaa on niin yksinkertainen, että sitä ihmismieli hylkii.

Molemmissa esimerkeissä pankkijärjestelmä on nostettu asemaan, jota sillä ei tulisi olla. Pankit ovat nousseen valtajärjestelmän huipulle yksinvaltiaaksi. Miten on mahdollista, että pankit kerta toisensa jälkeen ajautuvat kriisiin oman keinottelunsa vuoksi ja sitten ne pelastetaan veronmaksajien rahoilla? Miksi ihmeessä? Miksi valtioista on tullut pankkien pelastuslaitoksia?

Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut pankkikriisi levisi Eurooppaan ja sen jälkeen pankki- ja finanssilaitoksia on elvytetty tuhansien miljardien eurojen tukipaketeilla, ilman minkäänlaisia tuloksia. Nyt EU:n viimeinen tukipaketti pitää sisällään päätöksen, jonka mukaan pankeille ja finanssilaitoksille pumpataan 60 miljardia euroa kuukaudessa 19 kk ajan. Syyksi rahan siirrolle mainitaan toimenpiteen luovan talouskasvua ja työllisyyttä.

Miten on käynyt kasvun ja työllisyyden? Tukipaketeista huolimatta EU:ssa on yli 25 miljoonaa työtöntä. Suomessa on yli 350 000 työtöntä ja määrä kasvaa kaikkialla.

Rahojen pumppaaminen pankeille on lopetettava. Rahat voidaan käyttää myös toisin. Sama summa, 60 miljardia euroa kuukaudessa 19 kk ajan tarkoittaisi sitä, että jokainen EU-kansalainen saisi omaan käyttöönsä lisää rahaa 175 euroa kk 19 kk ajan. Tämä on varmasti parempaa, enemmän työpaikkoja synnyttävää päätöksentekoa.

On lopettava pankkien, finanssilaitosten ja keinottelutalouden tukeminen ja käytettävä taloudelliset voimavarat kansalaisten enemmistön hyväksi!

Työllisyyttä ja hyvinvointia ei voi parantaa, vain taloudellista kasvua lisäämällä. Luonnon ja maapallon kestokyky ei salli jatkuvaa nykyisenkaltaista kasvua. On tehtävä kokonaan uusia ratkaisuja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Mitä nämä uudet ratkaisut ovat? On siirryttävä uuteen työn ja tulojen jakamiseen.

Suomessa tehtyjen työtuntien kokonaismäärä on sama kuin 25 vuotta sitten, vaikka väestö on lisääntynyt samassa ajassa 400 000:lla. Lisäksi Suomessa tehdään ylitöitä 50 000:n henkilötyövuoden verran vuodessa. Jäljelle jäävä työaika on silputtu yhä pienemmiksi paloiksi, nollatuntisopimuksiksi, pätkä ja silpputöiksi, ja samalla on luotu epävarmojen tulojen varassa elävien armeija.

Toisinkin voidaan valita. Kaikki eväät, mahdollisuudet työajan lyhentämiseen ovat olemassa. On siirryttävä 30-tuntiseen työviikkoon ja 6-tuntiseen työpäivään. Tämän myötä voidaan siirtyä kahden kuusituntisen työvuoron malliin, jolloin tuotannon tehokkuus kasvaa ja palveluiden aukioloajat pitenevät. SKP:n mielestä tehokkainta työurien jatkamista on työttömyyden vähentäminen, eikä eläkeikää tule korottaa. Eläkkeelle on päästävä 63-vuotiaana, ja kuluttavaa työtä tekevien joustavasti jo 58-vuotiaina.

Työajan uuden jakamisen lisäksi on myös siirryttävä tulojen uudelleen jakamiseen, jolloin työajan lyhentäminen voidaan toteuttaa ansiotasoa alentamatta.

Nykyinen riittämätön toimeentuloturva ja sekava tukien viidakko on korjattava säätämällä 1200 euron perusturva kuukaudessa, mikä taataan yhdeltä luukulta kaikille Suomen kansalaisille tai pysyvästi Suomessa oleskeleville: opiskelijoille, eläkeläisille, sairaille, työttömille ja niille jotka ei muuten kykene toimeentuloaan hankkimaan. 1200 euron perusturvan lisäksi on säädettävä laki 1800 euron minimipalkasta ja ylisuurille eläkkeille asetettava eläkekatto 3000 e/kk. Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1200 euroon. Näin työn vastaanottaminen on aina kannattavaa ja tuloeroja kavennetaan.

Uudistus rahoitetaan verottamalla progressiivisesti ylimpiä palkkatuloja, palauttamalla suurille yrityksille kela-maksu ja yhteisövero sekä kiristämällä tuntuvasti pääomatulojen verotusta. Jos pääomaverojen osuus Suomessa olisi sama kuin EU maissa keskimäärin, olisi verotuloja pitänyt kerätä 5500 miljoonaa enemmän vuosittain. Rahaa uudistuksille on olemassa, kysymys on poliittisesta tahdosta, meidän tahdostamme, meidän voimastamme.

On aika jättää jäähyväiset johtajille Erkki Liikaselle, Björn Wahlroosille ja muille nykyajan nollasarjan shamaaneille. On vaihdettava lehteä ja kanavaa meitä hyödyttävän tiedon löytämiseksi ja aloitettava yhteistyön tekeminen omassa lähiympäristössä todellisen muutoksen puolesta, kansan enemmistön yhteisen edun puolesta. Tässä työssä SKP, Suomen kommunistinen puolue on rehellisesti mukana.

Sodat ja kerskakulutus ovat suurin ilmastouhka. Yhteistyö Naton kanssa on lopetettava ja Suomen on palattava historian hyväksi todistamalle linjalle. On kehitettävä omaa sotilaallista liittoutumattomuutta ja puolueettomuutta. On luovuttava Venäjän vastaisista talouspakotteista ja tehtävä itsenäistä työllistävää talouspolitiikkaa.

Hyvät ystävät ja toverit! Näillä ajatuksilla hyvää Vappua kaikille ja paljon taistelumieltä!

IMG_0265

SKP:n Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaat

kallioinen_toni
Toni Kallioinen
opiskelija, 27 v
Joensuu
tonikallioinen1 (at) gmail.com

ketoharju_hannu
Hannu Ketoharju
eläkeläinen, 67 v
Joensuu
hannu.ketoharju (at) gmail.com

Marianne Maksniemi
Marianne Maksniemi
YTK, lähihoitaja, 28 v
Kuopio
marianne.maksniemi (at) gmail.com

EevaMustonen
Eeva Mustonen
Psykiatrian erikoissairaanhoitaja, 69 v
Iisalmi
mustonen.eeva (at) gmail.com

Ako Nyman
Ako Nyman
Työtön, 26 v
Kuopio
ako.nyman (at) luukku.com

SusannaRissanen
Susanna Rissanen
YTK, sosiaalityöntekijä, 31 v
Leppäkaarre
rissanen.susanna (at) gmail.com

Anne Ruuskanen
Anne Ruuskanen
opiskelija, 54 v
Kuopio
toiminnanohjaaja (at) ppay.fi

vaskonen_martti_2_savokarjala
Martti Vaskonen
käyttömestari, 60 v
Joensuu
marttivaskonen (at) gmail.com

Ehdokkaita tavattavissa

SKP:n kansanedustaja ehdokkaita on tavattavissa toreilla ja turuilla sekä erilaisissa vaalipaneeleissa.
La 28.3. klo 10 Joensuun torilla SKP:n ehdokkaita JHL:n toritapahtumassa.

Ma 30.3. klo 18.30 Miten käy julkisten lähipalvelujen? Paneelikeskustelu ravintola 60´s Palaverissa, Kauppakatu 22. Martti Vaskonen SKP, Joni Orava vas, Eveliina Reponen SDP.

Ke 1.4. Juuassa koululaispaneeli klo 12-14, SKP:n edustajana Hannu Ketoharju.

To 2.4. klo 10 alkaen Nurmeksen markkinoilla SKP:n ehdokkaita. Kerätään adressia eläkeiän korotusta vastaan ja Kansalaisten kaivosmanifestia.

La 4.4. klo 10 Joensuun torilla SKP:n ehdokkaita ja adressikeräystä eläkeiän korotusta vastaan ja nimenkeräystä Kansalaisten kaivosmanifestiin.

Ke 8.4. Normaalikoulun paneelissa SKP:n edustajana Toni Kallioinen.

La 11.4. klo 10 Joensuun torilla SKP:n ehdokkaita ja adressikeräystä.

La 18.4. klo 10 Joensuun torilla SKP:n ehdokkaita ja adressikeräystä.

Työtä, rauhaa, perusturvaa – SKP:n Savo-Karjalan vaaliohjelma

Työajan lyhentäminen – inhimillisempi elämä

  • Työn tuottavuuden nousun vuoksi työaikaa on lyhennettävä ansioita alentamatta, työttömyyden vähentämiseksi ja vääristyneen tulonjaon oikaisemiseksi. Siksi työaika on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa.

  • Ei vastikkeelliselle sosiaaliturvalle ja nollatunti-sopimuksille. Ne rapauttavat työmarkkinat ja nöyryyttävät työntekijöitä.

  • Talouskasvua pitää suunnata kulttuurin ja taiteiden tukemiseen entistä enemmän. Se rikastuttaa yksilöiden ja koko yhteiskunnan elämää ja lisää myös tarpeellista luovuutta.

Perusturvauudistus 1200 euroa

  • Itä- Suomessa on korkea työttömyys ja paljon pieneläkeläisiä.Tämän vuoksi on toteuttava perusturvauudistus, joka takaa ihmisille 1200 euron kuukausitulon kaikissa elämäntilanteissa ja 1800 euron minimipalkan.

  • Rahoitus saadaan laittamalla pääomatulot progressiivisesti verolle ja kuntaveron piiriin sekä varallisuusvero palauttamalla.

Pienten kuntien päätösvalta säilytettävä ja pakkoliitokset ja taloudellinen kuristaminen estettävä

  • Sote-laki on hylättävä. Itä-Suomen on oltava omavarainen peruspalvelujen suhteen. Tästä syystä ne on tuotettava kuntien omana toimintana.

  • Maakuntiin on valittava vaaleilla valtuustot, jotka päättävät maakunnallisista ja seudullisista asioista, erikoissairaanhoidosta liikennepolitiikkaan.

  • Lisäksi tarvitaan vaaleilla valittavia kunnanosavaltuustoja, joilla on oma budjetti ja jotka voivat tehdä päätöksiä omalla alueellaan.

  • Kuntien pakkoliitoksia ei pidä tehdä.

  • Tarvitaan aktiivista valtion tukea haja-asutusalueiden asuttuna säilyttämiseen. 

  • Valtion apua kunnille on lisättävä leikkaamisen sijaan palvelujen turvaamiseksi.

  • Kuntien omaa tuotantoa pitää kehittää energian ja rakentamisen osalta.

  • Uutta osuustoimintaa on kehitettävä, muun muassa lähiruuan jalostamisessa ja jakelussa.

Maatalous

  • Maataloudessa on siirryttävä lähiruuan tuotantoon ja paikalliseen elintarvikkeiden jalostamiseen.

  • Luomu- ja lähituotantoa voidaan edistää käyttämällä tuotteita paikallisissa kunnallisissa laitoksissa. Se parantaa pientilojen elinmahdollisuuksia.

  •  On turvattava vanhainkoteihin, kouluihin ja päiväkoteihin laadukas lähiruoka. – Ravinnon tuotannon omavaraisuutta ei saa ajaa alas.

Teollisuus

  • Metsäteollisuudessa on siirryttävä pienempiin sähköä ja lämpöä paikallisesti tuottaviin ja paikallista raaka-ainetta käyttäviin laitoksiin.

  • Puuraaka-aine on jalostettava mahdollisimman pitkälle Itä-Suomessa. On kehitettävä uusia tuotteita. Puurakentaminen on laajennettava kerrostaloihin.

  • Teollisuudessa on suuntauduttava uusiutuvan energian käytön tarvitsemiin koneisiin ja laitteisiin.

Energiantuotanto

  • On siirryttävä hajautettuun ja omavaraiseen energiantuotantoon ja paikallisen uusiutuvan energian käyttöön laajemminkin.

  • Itä-Suomessa on otettava puuenergia ja biokaasu paremmin käyttöön.

  • Pitää selvittää mahdollisuudet aurinkoenergian laajempaan käyttöön.

  • Energiansiirtoverkot on yhteiskunnallistettava. Pientuottajien sähkön myynti verkkoon on sallittava.

  • Ydinvoiman lisärakentaminen on torjuttava.

Kaivostoiminta

  • Kaivoslaki on uudistettava niin, että vaikutusalueen kunnille annetaan veto-oikeus kaivosten perustamisessa ja verotuksella turvataan hyötyä paikalliselle tasolle.

  • Pohjavesialueet on jätettävä kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle.

  • Kaivostoiminnan on kuuluttava pääasiassa valtion yhtiöille.

  • Kaivostoiminnan sijaan on ryhdyttävä hyödyntämään järjestelmällisesti muun muassa elektroniikkajätteestä jakaatopaikoista saatavia metalleja.

  • Uraanikaivokset on torjuttava.

  • Talvivaaran epätoivoinen kaivoskokeilu on lopetettava ja suoritettava kaivoksen hallittu alasajo. Voimavarat on keskitettävä alueen ja jätevesien puhdistamiseen ja lähivesien kunnostamiseen.

  • Aiheutetut ympäristövahingot on korvattava asianosaisille ja vastuulliset tahot on saatettava vastuuseen.

Ilmastonmuutoksen torjuminen – Liikenne

  • Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on siirryttävä asteittain maksuttomaan joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen.

  • Esimerkiksi Joensuussa paikallista raideliikennettä tarvitaan Joensuu-Eno, Joensuu-Hammaslahti ja Joensuu-Outokumpu sekä Kuopio-Joensuu välillä.

  • Yöjunayhteys Itä-Suomesta Helsinkiin ja Turkuun on palautettava. Kaikilla pitkänmatkanjunilla on oltava enemmän pysähdyspaikkoja esim. Lapinlahti, Sukeva.

  • Kuopion ratapihan remontti aloitettava välittömästi ja esteetön liikkuminen kaikille turvattava rautatieasemalla

  • Syrjäseuduilla on turvattava joukkoliikenne, muun muassa kehittämällä kutsupohjaista palveluliikennettä.

  • Valtakunnallista tavara-liikennettä on siirrettävä raiteille tai vesiteille ja kehitettävä logistiikkaa siihen suuntaan.

  • Bussit ja kuntien työkoneet laitetaan kulkemaan biokaasulla perustamalla kuntien omia biokaasulaitoksia.

Kansainvälisyys

  • Tarvitaan yhteistä EU:n laajuista taistelua leikkauspolitiikkaa vastaan, koska sama EU:n talouspolitiikka kurittaa työläisiä niin Välimeren maissa kuin Suomessakin. Tarvitaan työväen kansainvälistä solidaarisuutta.

  • On lopetettava EU:n ja USA:n väliset salaiset neuvottelut TTIP -vapaakauppasopimuksesta.

Irti talouspakotteista

  • Suomen on irrottauduttava EU:n Venäjä -pakotteista. Pakotteet lisäävät työttömyyttä ja iskevät kaikkein pahiten pieni- ja keskituloiseen palkansaajaväestöön ja toimihenkilöihin myös Itä-Suomessa.

  • Ne aiheuttavat haittaa paitsi Suomen viennille, myös matkailualalle.

  • Pakotteilla tuhotaan Suomen maataloutta. Tämä palvelee USA:n ja EU:n suurten maataloustuottajien etua.


Itsenäiseen puolueettomuuspolitiikkaan – irti Natosta

  • Suomen on irrottauduttava Nato yhteistyöstä ja isäntämaasopimuksesta. Suomen ei pidä missään tilanteessa liittyä Naton jäseneksi. On palattava takaisin perinteiseen puolueettomuuspolitiikkaan, joka yhdessä hyvien naapurisuhteiden kanssa antaa meille parhaat turvatakuut.

SKP Joensuun torilla

SKP:n Joensuun piirijärjestö aloittelee vaaleihin valmistautumista torilla. Toritapahtumien keskiössä on SKP:n perusturva uudistus eli 1200€:n takuusumma kaikille, jotka muuten eivät saa elantoaan. Seuraavan kerran torilla vieraillaan lauantaina 21.2.2015.

2015-02-14 10.55.07

Teltalla tungasta ystävänpäivänä 2015

Punaisen pöydän keskustelu: Tulevaisuutta kohti

Tulevaisuutta kohti

Punaisen pöydän keskustelu Tuusniemellä

6.1.2015 klo 12 – 15

Pitopalvelu Kukkatupa, Huoltotie 5

Avoin keskustelutilaisuus
Kuinka toteutetaan täyskäännös politiikassa
ekologisempaan ja oikeudenmukaisempaan
tulevaisuuteen

Pyydetyt puheenvuorot:

Hannu Hyvönen ja Susanna Rissanen

Kahvitarjoilu

 

Tervetuloa

 

Järjestää:
Demokraattisen sivistysliiton opintokeskus
Punaiset Sanomat

 

Tuusniemen juliste

 

Tapahtuma Facebookissa

SKP:n Joensuun piiri asetti ehdokkaan eduskuntavaaleihin

Kokouksessaan 30.11.2014 SKP:n Joensuun piirikomitea asetti ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin Savo-Karjalan vaalipiirissä opiskelija Toni Kallioisen Joensuusta. SKP:n Joensuun piiri täydensi näin vaalipiirin ehdokas asettelua aiempien SKP:n Kuopion piirin asettamien ehdokkaiden lisäksi.

Julkinen talous on voimavara, ei rasite

Julkinen talous kaiken kaikkiaan on ollut Suomessa oikeiston hampaissa viimeiset parikymmentä vuotta. Julkisia menoja leikkaamalla taantuma ei ole kuitenkaan taittunut, pysähdystila on jatkunut jo vuosia ja työttömyys vain pahentunut.

Kuvitelmat, että valtion yhtiöitä myymällä syntyisi yksityiselle sektorille työpaikkoja tässä tilanteessa, ovat toiveunta, kun koko läntisessä maailmassa on investointilama. Suurimpien yhtiöiden investointiaste Suomessa on ollut yhden prosentin luokkaa liikevaihdosta jo vuosia. Markkinataloudessa se tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä. Yhtiöt eivät investoi mihinkään hyödylliseen ja tarpeelliseen, koska eivät saa riittävää voittoa.

Sen sijaan yhtiöt ostavat omia osakkeitaan vedättääkseen niiden arvoa ylöspäin. Kansainväliset SP500 -yhtiöt käyttivät 54 prosenttia voitoistaan vuosina 2003–2012 omien osakkeidensa ostoon. Tänä vuonna ne käyttävät voitoista jo 95 prosenttia osakkeidensa ostamiseen. Nämä rahat uppoavat erilaiseen keinottelutalouteen, jossa rahalla pyritään tekemään lisää rahaa ja jota tietokoneet pyörittävät vinhaa vauhtia. Tappiot kuitataan palkkoja polkemalla, lomautuksilla, irtisanomisilla tai laittamalla ne veronmaksajien piikkiin.

Nyt tarvitaankin valtion ja kuntien miljardiluokan investointiohjelma. Se on suunnattava ekologisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. On korjattava ja rakennettava laadukkaasti asuntoja, kouluja ja päiväkoteja ja investoitava raideliikenteeseen. On panostettava energiaa säästäviin ratkaisuihin ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, kuten puupohjaisiin biopolttoaineisiin, biokaasuun, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Velalla tehtynäkin se on järkevää ja maksaa itsensä takaisin työllisyyden paranemisena. Yhden prosenttiyksikön parannus työllisyydessä merkitsee yhden miljardin säästöä valtion menoissa.

Tavoitteeksi on asetettava ilmastonmuutoksen estämiseksi hiilineutraali, uusiutuviin luonnonvaroihin ja uusiutumattomien kierrätykseen perustuva yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Se työllistää monenlaisia osaajia ja siihen tarvitaan yhteiskunnan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa parhaiden mahdollisuuksien löytämiseksi.

Kuuban selviytyminen talouden rakennemuutoksesta 90-luvulla NL:n romahdettua osoittaa, että se on mahdollista, jos vain poliittista tahtoa on.

Yhteisellä työllä luotu varallisuus on saatava paremmin palvelemaan koko väestön hyvinvointia. Sillä tavalla saamme oikeudenmukaisemman yhteiskunnan, jossa meillä kaikilla on parempi elää.

SKP:n Joensuun piirikomitea 30.11.2014

Uusiutuvien luonnonvarojen aikakauteen

Demokraattisen sivistysliiton järjestämässä seminaarissa Kuopiossa keskusteltiin mahdollisuudesta siirtyä entistä enemmän uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön.

Kuntaliiton entisen ympäristöpäällikkö Maija Hakasen mukaan maailman väkiluku on viimeisen 20 vuoden aikana kasvanut 26 prosenttia, mutta tuotanto kaksinkertaistunut. Maailman aineellisen kasvun rajat ovat tulleet vastaan, tällä hetkellä tarvitaan jo kahden maapallon luonnonvarat kasvuun. Samaan aikaan köyhyys kasvaa, vaikka USA:n sotilasmenoista kolmannes riittäisi köyhyyden poistamiseen maailmasta ja 100 rikkaimman varallisuus riittäisi sen poistamiseen nelinkertaisesti.

  • Ekologisesti kestävä on sellainen yhteiskunta, joka on oikeudenmukainen ja jossa perustarpeet on tyydytetty. Kattona on ilmastonmuutoksen estäminen, bioversideetin varjeleminen, typenkierron vähentäminen ja fosforin ehtymisen estäminen, joka uhkaa ruuan tuotantoa.
  • Vihertalous ja ekotehokkuus sinänsä ovat hyviä asioita, mutta kasvu kuitenkin jatkuu. Energiavallankumous on jo käynnissä, mutta kemikalisoituminen on vakava uhka ympäristölle.
  • Olen ehdottamassa, että siirtyisimme uusiutuvaan kierrätystalouteen, koska uusiutumattomia ei voida kokonaan korvata. Mutta niitä kierrätetään maailmassa vain yksi prosentti.
  • Tuotanto on teknologisen kehityksen seurauksesta yhä yhteiskunnallisempaa. Tietyn tuotteen valmistamiseen tarvittavaan prosessiin osallistuu yhä useampi ihminen työpanoksellaan, mutta päätökset tästä tuotannosta tehdään yhä pienemmässä piirissä, suurten yhtiöiden johdossa. Tämä ristiriita meidän pitää ratkaista, että voisimme yhdessä päättää millaisen ekologisen tuotannon rakennamme.

Hakanen viittasi Aalto yliopiston professori Peter Lundin visioihin ekologisten tuotteiden vientimahdollisuuksista ja siihen millainen tulevaisuuden kaupunki on. Olennaista on hajautettu energiantuotanto hyödyntäen 12 erilaista uusiutuvaa energialähdettä auringosta alkaen tietoverkkojen avulla.

  • Tällä hetkellä energiantuotanto ja säästö ovat kuntien ekologisessa toiminnassa tärkeintä. Tehdään kuntakartoitus uusiutuvien mahdollisuuksista ja asetetaan tavoite sähkön hankinnassa. Kuopiossa luottamushenkilöiden toimesta, vastoin virkamiesten kantaa on asetettu kunnianhimoinen tavoite ja se on toteutumassa.
  • Säästömahdollisuudet kaavoituksen avulla on moninaiset. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne, joukkoliikenne, lähipalvelujen turvaaminen, ekotehokas vesi- ja jätevesihuolto, jossa energiajäte otetaan takaisin kiertoon.

Hakasen mukaan kuntakentän myllerrys ja kriisiytyvä talous ovat tällä hetkellä esteenä, strategiseen ajatteluun ei ole kunnissa aikaa. Yksityistämisellä halutaan julkiselta puolelta siirtää voimavaroja tarpeettoman rihkaman tuotantoon, jolloin yksityiset yritykset tekevät päätökset voitontavoittelun pohjalta.

  • Olen vakuuttunut, että vain kansalaistoiminnalla voidaan suunta kääntää. Meidän pitäisi muistaa, että perustuslain mukaan kunta on asukkaiden itsehallintoa. Sen pitää näkyä myös kuntien päätöksenteossa, painotti Hakanen lopuksi.

Kasvun rajat vastassa

Olli-Pekka Haavisto Maan ystävistä tarkasteli omassa puheenvuorossaan Rooman klubin vuoden 1972 Kasvun rajat-raportin toteutumista. Hänen mukaansa raportin laadinnassa oli ensimmäistä kertaa käytössä siinä laajuudessa tietokonemallinnukset. Sen ansiosta voitiin suuri määrä erilaisia asioita ottaa laskentaan mukaan ja arvioida niiden keskinäistä vaikutusta.

  • Raportin johtopäätös oli: ”jos nykyinen kasvupolitiikka jatkuu rajat tulevat vastaan 100 vuoden aikana”. Johtavat taloustutkijat hyökkäsivät sitä vastaan silloin ja esittivät kovaa kritiikkiä.
  • Nyt elokuussa julkaistun Maailman tila 3- seurantaraportin mukaan ennuste on toteutunut hyvin. Matkan varrella monet tutkijat ovat yllättyneet muutoksen nopeudesta. Taustalla on expotentiaalinen kasvu, 0,1 prosentin kasvulla aikaa kuluu muutokseen 700 vuotta, yhden prosentin kasvulla 70 vuotta ja 10 prosentin kasvulla 7 vuotta.
  • Lisäksi monissa muutoksissa on palautekytkentöjä, esimerkiksi syntyvyyden muutokset näkyvät viiveellä. Väkiluvun jyrkkä kasvu 1950-luvulta lähtien lisää viljelysmaan tarvetta, mutta sen ala pienenee. Teollisuustuotanto ei kasvanut henkeä kohti 1930-luvulta vuoteen 1992.

Haaviston mukaan globaali romahdus on alkamassa jo 2020, koska halvan öljyn aika on ohi. 1930-luvulla yhdellä tynnyrillä öljyä saatiin 100 uutta tynnyrillistä. Tällä hetkellä parhaat kentät antavat 1/15 tynnyriä ja heikoimmat 1/5 tynnyriä. Liuske öljyä saadaan tynnyrillä 0,8 – 1,2 tynnyriä uutta öljyä.

  • USA:n suurin liuskeöljylähde, 2/3 osaa kaikista heidän liuskeöljyvaroistaan liukeni tyhjiin, kun se todettiin käyttökelvottomaksi. Vaihtoehtoiset energialähteet antavat 1/10 tuloksen parhaimmillaankin. Nykyisellä öljyyn perustuvalla systeemillä ei ole tulevaisuutta. Globaali lämpeneminen pahentaa tilannetta.
  • 520 tutkijaa maailman eri puolilta ennakoi viime keväänä julkaistussa yhteisessä kannanotossaan, että joukkotuho on edessä. Se perustuu tietoon, että lajin selviytymisen kannalta on riskiraja, jos käyttö ylittää 50 prosenttia maa-alasta. Ihmisellä se on nyt 45 prosenttia.
  • Maapallon vesivaroista kolme prosenttia on makeaa vettä, 95 prosenttia siitä menee tuotantoon. Huomattava osa puuvillan tuotantoon, jonka osuus koko maailman kaupasta on neljä prosenttia.
  • Bruttokansantuotteella ei ole mitään tekemistä hyvinvoinnin kanssa, se mittaa vain taloudellista toimeliaisuutta. 85 ihmistä omistaa puolet maailman varallisuudesta ja 150 yritystä hallitsee maailmantaloutta. Aseteollisuus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen teollisuuden ala.

Keskustelussa molemmat alustajat toivat esille Kuuban kokemuksen NL:n romahduksen jälkeen jolloin maa menetti 90 prosenttia öljystään. Vaikeassa tilanteessa pystyttiin siirtymään hajautettuun energian tuotantoon ja suurtiloista pienviljelyyn ruuan tuotannossa. Tällä hetkellä siitä jo 35 prosenttia tapahtuu kaupungeissa. Oma lääketuotanto käynnistettiin ja maksuton koulutus ja terveydenhoito taattiin väestölle vaikeassakin tilanteessa. Koska ihmisten tarpeet määräsivät mitä tehtiin.

Paneeli kansalaistoiminnan merkityksestä

Paneelin aluksi Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin kaivosvastaava Tuomo Tormulainen esitteli kartan Itä-Suomen kaivosvarauksista, valtauksista ja toimivista kaivospiireistä. Hänen mukaansa Suomessa tavoitellaan tällä hetkellä alle yhden prosentin esiintymiä. Niiden hyödyntäminen on mahdollista vain bioliuotusmenetelmällä. Itä-Suomessa on laajoja alueita Kiteeltä Joensuun seudulle, Polvijärven kautta Kaaville ja Outokummun seudulle, sekä Pieksämäen seudulla, joista kaikista voi tulla uusia Talvivaaroja.

  • Kansalaistoiminta on vahvempi ase kuin oikeustoiminta. Pohjois-Karjalan uraaniliikkeen toiminnan seurauksena kanadalainen yhtiö luopui kaivoshankkeestaan. Sen verran voimakas oli paikallisen väestön vastarinta. Juuri paikalliseen väestöön tukeutuminen on kansalaisliikkeen voima kaivosasioissa. Nyt on keskityttävä vaatimaan muutosta Suomen valtion mineraalistrategiaan. Media on tärkeä toiminnassa, paikallisesti kaikki yhteinen puuhaaminen kasvattaa voiman tunnetta.
  • Kaavilla on nyt vahva liike ja tammikuussa on siellä luonnonsuojelujärjestön kaivostapaaminen. Talvivaaraa ei pelasta ulkomainen yhtiö, edessä on tekninen alasajo. Se turvaa työllisyyden useiksi vuosiksi alueella.

Hannu Hyvönen Stop-Talvivaaraliikkeestä vakuutti, ettei ilman kansanliikettä Talvivaaraa pysäytetä.

  • Olen toiminut nyt kolme vuotta liikkeessä ja kokemukset ovat myönteiset. Tarvitaan sosiaalista mediaa, mutta tarvitaan myös jalkautumista ja oman alueen toimintaa.
  • Kansalaistoimintaa tarvitaan koko suuren muutoksen tekemiseen. Öljyn loppuminen on tosiasia, jolloin tavaroiden kuljettaminen ympäri maailmaa käy hankalaksi.
  • Energiatuotannon lisäksi on hajautettava muukin tuotanto. Onko suurtuotanto enää taloudellisesti tehokkaampaa? Uusiutumattomille luonnonvaroille on saatava vero.

Henna Hartikainen taiteilijoiden rauhanjärjestö- PAND:ista kertoi osallistumisestaan Työn kulman kiinteistön puolustamiseen Kuopiossa. Hänen mukaansa siinä tapahtui talkoohengen ja yhteisöllisyyden elvyttämistä ja kansalaistoiminnalla saadaan ihmisiä yhteen. Rakennuksen arvoa on vaikea määritellä nykyisenä aikana, jolloin kaikkea mitataan vain rahalla.

– Eikö ole mahdollista asettaa rajat sille yhdelle prosentille, joka hyötyy nykyisestä politiikasta?

  • Mielestäni ihminen ja ympäristö ovat yhtä ja nyt ehkä romahduksen uhatessa kulttuurilla ja taiteella voi olla suuri merkitys luomalla toivoa tulevaisuuteen. Uskon myös teknologian mahdollisuuteen ympäristöongelmissa. Automaatio vapauttaa meidät työstä kansalaistoimintaan, sen pitää olla avointa. Saamme myös enemmän aikaa ihmisten kohtaamiseen kasvoista kasvoihin.

Kansalaisaktiivi Risto Asikainen Kuopiosta katsoi, että kansalaistoiminnan tehtävä on tuoda yhteiskunnallinen vaihtoehto esille. Erilaiset järjestöt voisivat ottaa vahtikoiran roolin ja tuoda esille esimerkiksi ratkaisujen ilmastopoliittiset vaikutukset.

  • Talvivaara on hyvä esimerkki eriarvoisuuden kasvusta. Kuinka senkin ympärillä osa rikastuu ja osa köyhtyy. Voidaan myös kysyä, mitä pitää uhrata työpaikkojen eteen? Juankosken kunta on konkurssin partaalla tuettuaan paikallista yritystä työllisyyden nimissä.
  • Teknologia myös syrjäyttää, kun esimerkiksi työvoimahallinnon palvelut siirretään nettiin. Juho Saaren kirja Yksinäisten yhteiskunta kertoo korutonta kieltä. Yksinäisyys on vakavasti hyvinvointia haittaava yhteiskunnallinen ilmiö. Se kytkeytyy laajemmin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

Nuorten kohdalla se on yleistä, mutta vanhukset ovat todellisessa vaaravyöhykkeessä.

  • Kuntapäättäjät ovat siirtäneet päätösvallan konsulteille, joten vastuukin on siirtynyt ”kuulijoille”. Kansalaisjärjestöjen tehtävä on nostaa eettiset kysymykset esille ja on oltava valmis kohtaamaan ihmisiä kasvokkain. 11. mielenterveyspäivät onnistuivat Kuopiossa hyvin, ihmisiä kävi tilaisuuksissa runsaasti, Asikainen kertoi.

Hannu Ketoharju