seminaarit

Markkinakunta vai demokraattinen hyvinvointikunta?

 

prof. Jari Heinonen Joensuussa pidetyssä kuntapoliittisessa seminaarissa.

Hallituksen virkamiehillä teettämä ehdotus vähentäisi rajusti nykyisten 336 kunnan määrää, jäljelle jäisi korkeintaan 70 jättikuntaa. Yli 40 000 kuntien työntekijää halutaan vähentää. Miten tässä käy kunnallisen demokratian ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien, miten käy reuna-alueiden, entä lähipalvelujen. Niiden keskittäminen lisää eriarvoisuutta, köyhien on yhä vaikeampi niitä käyttää.

Yhtenä tavoitteena jättikuntien tavoittelussa on luoda peruspalvelujen kilpailuttamiselle ja yksityistämiselle laajemmat markkinat suurille ylikansallisille yrityksille. Kuntataloudessa liikkuu rahaa yli 40 miljardia euroa vuodessa, se kiinnostaa yksityistä bisnestä.

Uudistusta ei voi toteuttaa millään sabluunamallilla, tarvitaan kuntien ja kuntalaisten kanta uudistusten pohjaksi. Eikä sitä voi toteuttaa valtionapuja leikkaamalla.

”Minusta aivan keskeinen kysymys kuntauudistuksessa on, kuinka käy pohjoismaisen hyvinvointimallin. Mielestäni tässä mennään kokoomuksen johdolla entistä kovempaan oikeistolaiseen, uusliberalistiseen yhteiskuntaan kokonaisuudessaan”, Heinonen totesi.

On syntynyt kapinaliike, jossa on mukana jopa kuntien johtajia eri puolilta Suomea. Suurten hallituspuolueiden kunnallisjärjestöt vastustavat, varsinkin suurten taajamien kehyskunnissa, hallituksen ajamaa uudistusta. Tässä on vastarinnan mahdollisuus ja uskon ettei Virkkusen esitys mene ilman pakkoa läpi.

Paneelissa vasemmalta Jari Heinonen, Seppo Eskelinen, Matti Kämäräinen ja puheenjohtajana Martti Vaskonen.

Paneelissa SDP:n piirin toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen katsoi, että huoltosuhteen huononeminen ja väestön muutto kaupunkeihin, vie vääjäämättä pienten, syrjäisten kuntien kuolemaan, niiden palvelut ovat jo keskittyneet taajamiin.

Voidaan kysyä onko itsenäistä peruskuntaa olemassakaan, kun ollaan valtionapujen varassa. Terveydenhoidon ulkoistaminen on kallista. SDP pyrkii sen sijaan vahvistamaan julkisia palveluja suurten peruskuntien avulla, jolloin palvelujen rahoituspohja saadaan kuntoon. Kokoomuksella voi olla hallituksessa muita tavoitteita.

Keskustan piirin puheenjohtaja Matti Kämäräinen arvosteli hallitusta, varsinkin kokoomusta ja vihreitä, keskittämispolitiikasta: valtionapuja leikkaamalla kuntia ajetaan pakkoliitoksiin.

Pielisen-Karjalassa valtionapujen osuus toiminnoista on 50 prosenttia. Yksinkertaisesti kuntia ei voi Suomessa tarkastella samalla mittarilla, jossa valtionapuja katsotaan vain euro per asukas.

”Itse olen toiminut peruspalvelujen tuottajana Nurmeksen kaupungissa ja pidän niiden toimivuutta ratkaisevana ihmisten kannalta. Nykyisellä politiikalla murennetaan koko hyvinvointivaltion pohjaa, keskinäinen kilpailu kovenee, hyötyajattelu leviää jo ihmissuhteisiinkin, kaikki tämä on tuhoisaa hyvinvoinnille.”

Kunnathan on velvoitettu laatimaan hyvinvointiohjelma. Tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä, jossa otetaan eri hallinnonaloilla huomioon hyvinvointiin vaikuttavat ihmisten moninaiset tarpeet, niin kulttuurin kuin liikunnankin puolelta. Tällä on suuri sairauksia ennaltaehkäisevä merkitys.

”Onko todella kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen kaikkein tärkeintä?”, Kämäräinen kysyi lopuksi.

Keskustelussa kunnanvaltuutettu Eero Kärkkäinen (sd) Lieksasta kiitteli Jari Heinosen alustusta.

”Sain vahvistusta omille näkemyksilleni, enkä ole samaa mieltä Eskelisen kanssa kuntauudistuksesta. Lähipalvelujen turvaaminen on tärkeintä ja siinä valtionavut ratkaisevat. Nyt uudistuksella on saatu kunnat kiistelemään yhteistoiminnan sisällöstä ja muodoista.”

Kuvat: Tuomas Pursuainen

—————————————————————————————————————–

Marko ja Marx – seminaari la 4.2. 2012

Marko ja Marx – seminaari la 4.2. 2012 Joensuussa Työttömien talolla (ent. Hukanhaudan koulu).
Toimittaja Marko Korvela alustaa klo 12 Marxin ajattelun ajankohtaisista puolista. Pyydettyjä puheenvuoroja.
Seminaari alkaa ruokailulla klo 11 ja päättyy lähtökahveihin n. klo 16.
Vapaaehtoinen ruokamaksu
Ilmoittautumisia otetaan vastaan 2.2. mennessä. Hannu Ketoharju hannu.ketoharju@gmail.com tai p. 044 994 1334

Järj. DSL ja SKP:n Joensuun piiri

Iisalmessa uusliberalismia vastaan


Iisalmen työväentalolla lauantaina 9.1. Kansantaloutta tasan kaikille-seminaarissa käsiteltiin uusliberalismin ilmenemistä yhteiskunnassa useiden alustajien ja lähes satapäisen yleisön voimin. Järjestelyissä olivat mukana Ylä-Savon vasemmistoliittolaiset, demarit, vihreät ja kommunistit.

Tutkija Teppo Eskelisen mukaan uusliberalismissa on keskeistä entistä suurempi kaupan vapaus, pääomaliikkeiden vapauttaminen ja sosiaalisten tulonsiirtojen minimointi. Lauri Holappa kertoi Bretton Woods järjestelmästä, hänen mukaansa sen kaataminen oli suurpääoman pelastusoperaatio. Arja Alho muisteli kriittisesti sateenkaarihallitusta ja vaati vasemmiston uudistumista. Useiden muiden puheenvuorojen lisäksi Markku Aho esitteli yleisölle Kohtuus-teesit.

Vaihtoehtona ihmisten vaatimukset

Tutkija Teppo Eskelisen mukaan uusliberalismi on tietty talousoppi, siihen ei voi liittää kaikkea maailman pahuutta. – Keskeistä siinä on pääomaliikkeiden vapauttaminen, kaupan entistä laajemman vapauttamisen lisäksi ja sosiaalisten tulonsiirtojen vähentäminen minimiin.

Uusliberalismi perustuu ns. Chicagon koulukunnan ajatuksiin ja sitä alkoi soveltaa ensimmäisenä Chilen sotilasjuntta. Seuraavaksi Thatcher Britanniassa murskasi ay-liikkeen ja vapautti pääomaliikkeet ja aloitti  yksityistämisen. Sitten se laajeni koko läntiseen maailmaan.

– Siihen kuuluu muutos työn ja pääoman suhteissa. Pääoman osuus kasvaa kansantaloudessa palkkojen kustannuksella ja työläisten keskinäinen kilpailu kovenee. Eskelisen mukaan kapitalistisen talouden perusristiriita on tuotannon ja kulutuksen välinen ristiriita. -Palkkojen pienevää osuutta yritettiin ratkaista elämällä velaksi. Se johti lopulta velanhoito-ongelmiin ja kriisiin.

– Uusliberalismi on nyt myös ideologisessa kriisissä. Se ei löydä keinoa talouskriisin korjaamiseksi. Valtiot ovat  tukeneet satumaisilla summilla niitä pankkeja, jotka aiheuttivat kriisin. Niillä toimilla voi olla edessä laman syveneminen.

– Eliitti pyrkii starttaamaan uusliberalismin uudelleen, Eskelinen arvioi. -Vaihtoehto on vasta muodostumistilassa, se voisi perustua ihmisten vaatimuksiin. Keskeistä kriisin voittamiseksi on pääomakontrolli ja sen toteuttamiseksi on ratkaisevaa kuka hallitsee valtiovaltaa.

Suurpääoman pelastusoperaatio

Tutkija Lauri Holappa kuvasi alustuksessaan Bretton Woods-sopimuksen vaikutusta talouteen. Sopimukseen kuului kiinteät valuuttakurssit, pääomaliikkeiden kontrolli, pyrkimys ylikansalliseen talouden sääntelyyn, julkisen sektorin vahvistaminen ja korkosääntely.

– Se on ainoa vaihe, jolloin maailmantaloutta on yritetty säädellä. Tämä toi vakautta talouteen. Mutta vaikka reaalitaloudessa meni suhteellisen hyvin, niin korkosääntelyn takia pankeilla meni huonosti. Sen vuoksi Nixon kaatoi Bretton Woodsin irrottamalla dollarin kultakannasta 70-luvun alussa, arvioi Holappa.

– Se oli suurpääoman pelastusoperaatio. Päinvastoin olisi tarvittu julkista rahoitussysteemiä, mahdollisesti jopa pankkien kansallistamista, ainakin sääntelyä.

-Seurauksena on ollut räjähdysmäinen yksityinen velkaantuminen USA:ssa, Britanniassa ja Espanjassa. Pankit ovat käyneet velkarahalla spekulatiivista arvopaperikauppaa, mikä muistuttaa vedonlyöntiä siitä, kenen puolesta toiset lyövät vetoa, Holappa vitsaili.

– Nyt keinottelukupla on puhjennut finanssikriisinä ja velan hoitaminen tulee vähentämään kysyntää. Se voi ajaa maailmantalouden pitkäaikaiseen lamaan.

Politiikka kansalaisten toiminnaksi

– Suomessa uusliberalismi otti niskalenkin 90-luvun puolivälissä. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristöarvojen tilalle tuli rahatalouden vakaus, vaikka vasemmisto ja vihreät olivat hallituksessa.

– Se oli mahdollista, koska keskustelu demokratista oli jäänyt sivuun. Tilalle oli tullut enemmistöparlamentarismin myötä hallinnointi, eräänlainen insinööripolitiikka, jossa tahtipuikkoa heilutti valtiovarainministeriö, muisteli tutkija Arja Alho (sdp) ministeriaikaansa puheenvuorossaan.

– Demokratia on myös yhteiskunnallista keskustelua, eikä pelkkää äänestämistä. Se lisää ymmärrystä, yhteiskunnan lukutaitoa. Se on välttämätöntä, että voisimme voittaa hegemonian oikeistolta.

– Silloin toteutettu kuntien valtionapujen leikkaus on johtanut terveyserojen kasvuun, esimerkiksi ohitusleikkauksia tehdään eniten hyvätuloisille. Julkinen terveydenhuolto on muuttunut entistä enemmän yksityisen bisneksen saalistuskentäksi. Markkinatalouden mittarit eivät sovi sen enempää koulutukseen kuin terveydenhoitoon. SATA-komitea on epäonnistunut työssään, tarvitaan laajaa kansalaisliikettä ajamaan perusturvan korottamista 120 eurolla kuukaudessa.

– Poliittinen järjestelmä on menettänyt kykynsä vastata kansalaisten tarpeisiin, koska se on kaventunut vain taloudeksi ja vallantavoitteluksi, jossa liike-elämä voi ostaa päättäjiä.

– Vasemmiston pitää uudistua ja muuttaa politiikka kansalaisten toiminnaksi, jossa mainostoimistoille jää vain loppusilaus, jos sitäkään, vaati Alho

Tarvitaan vihreä talous

Vihreän liiton poliittinen sihteeri Jouni Vauhkonen arvioi uusliberalismia ja esitteli “vihreän new dealin”.

– Reaganin ajoista lähtien USA:ssa kasvun hedelmät on ohjattu superrikkaille. USA:n suuryhtiöt sijoittivat Kiinaan, seurauksena huikea kasvu. Kiina lainasi rahaa USA:lle, rahaa lainattiin edelleen maksukyvyttömille asuntolainoina ja kupla puhkesi. Pankit eivät tienneet toistensa ongelmia, epäluottamus hyydytti finanssimarkkinat. Vauhkosen mukaan kriisissä on hävinnyt paljon rahaa maailmasta. USA:n velkaantuminen pitäisi pysäyttää, että kriisistä voitaisiin päästä.

– Sotiminen vie rahaa, sen sijaan pitäisi satsata infraan ja yhdyskuntarakenteeseen ja veroparatiisit pitäisi avata.

Vauhkosen mukaan kriisi on samanaikaisesti ilmasto-, finanssi- ja energiakriisi. Suomi on elämäntavaltaan pienois-USA.

– Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan vihreä talous. Suomeen saadaan 50000 viherkaulustyöpaikkaa siirtymällä uusiutuvaan energiaan.

– Vihreässä taloudessa on enemmän aikaa ja se perustuu kestävään luonnonvarojen kulutukseen. Hyvin hoidettu talous parantaa sinällään maailmaa, Vauhkosen mukaan. – Talousriskeihin voimme varautua avoimella talouden pidolla ja pidäkkeillä.

Yksilöratkaisut eivät riitä

– Teesien pitäisi toimia semmoisenaan ilman selityksiä, totesi Markku Aho esitellessään Kohtuus-teesejä. – Ne ovat keskustelualoitteet, jossa lähtökohtana on ilmastokriisi ja näkökulma on maailmanlaajuinen.

– Ne hyväksyttiin avoimessa keskustelussa Kolilla, kansalaistapaamisessa, joka oli rinnakkaistapahtuma eliitin Kolin huipulla järjestämälle ilmasto- ja metsäseminaarille. Nyt Kohtuus-liike on alkanut elää omaa elämäänsä, kertoi Aho.

– Teesit eivät lähde niinkään yksilöstä, vaan näkökulma on yhteiskunnallinen. Tarvitaan poliittisia ratkaisuja elämäntavan muuttamiseksi, globaalin oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Tekniset ratkaisut eivät riitä, kaikkein vähiten ydinvoima.

– Jatkuvaan kasvuun tähtäävän mainonnan rajoittaminen on välttämätöntä.  Se olisi oikeastaan  kokoomuslaisen arvomaailman piilomainonnan rajoittamista, Aho vitsaili.

– Paikallisen tiedon arvostaminen tarkoittaa muun muassa, että kaivosalueella asuva on asiantuntija, siinä kuin kaukainen kaivoksen johtokin.

– Murto-osalla asevarusteluun käytetyistä tähtitieteellisistä summista voitaisiin torjua ilmastokriisi. Rahasta se ei siis ole kiinni, Aho painotti.

Keskustelussa todettiin, että ilmastokriisi yhteisenä huolenaiheena saattaisi johtaa voimien kokoamiseen Kohtuus-teesien pohjalta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: