Vaaliavaus Joensuussa 4.2.2011
SKP:n vaalinavaus sujui Joensuussa hiukan rännänsekaisissa tunnelmissa, mutta ei se haitannut. Nimiä kerättiin sinnikkäästi Perusturva-adressiin, vaikka paperi hiukan tuppasi kostumaan.
Jaettiin siinä ihmisille myös Kenkää rahaeliitille -lentolehtistä ja uutta reseptivihkoa. Ja lomassa nautittiin muurinpohjalettuja, ne loppuivat tosin kesken.
Oli mukavaa jututtaa politiikasta kiinnostuneita nuoria opiskelijapoikia. Pojat olivat vahvasti sitä mieltä, että vasemmiston pitäisi radikalisoitua. Siinä saattaisi auttaa ihmisten kohtaaminen kasvoista kasvoihin. Lisäksi siinä syntyy hyvähenkistä kanssakäymistä ja voi tarkentaa asioita. Soinin populismin pojat kuittasivat huulenheitoksi.
SKP:n Joensuun piirin ehdokkaita
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) Joensuun piirijärjestö on asettanut ensimmäiset ehdokkaat eduskuntavaaleihin 2011. Ehdokaslistaa täydennetään myöhemmin.
Ehdokkaiksi asetettiin nyt näyttelijä Arto Heikkilä 62 v, os. Karsikonkatu 10 D 48, 80260 Joensuu, puh. 040 744 9590, sposti: artoh48ÄTgmail.com ; sosionomi, eläkeläinen Raimo Ruttonen 65 v, os. Harustie 1 K 5, 80160 Joensuu, puh. 0400 530 6882, sposti: raimo.ruttonenÄThotmail.com; teollisuuslaborantti Ari Sulopuisto 59 v, os. Karhuntie 27, 80230 Joensuu, puh. 040 571 3989, sposti: arisulopuistoÄTgmail.com; käyttömestari Martti Vaskonen 56 v, os. Lammenranta 4, 80200 Joensuu, puh. 050 404 8322, sposti: marttivaskonen@gmail.com.
SKP:n Joensuun piirin vaaliohjelma: Perusoikeudet kaikille Pohjois-Karjalassa
Amerikkalainen lehti Newsweek uutisoi taannoin Suomea maailman parhaaksi maaksi. Ulkoministeri Stubb otti heti kantaa suomalaisen brändin levittämiseen maailmalle. Tällaisessa yhteiskunnassa luulisi kaikkien asiat olevan hyvin.
Toista on todellisuudessa. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa yhä synkempiin lukemiin ja leipäjonosta on tullut monelle arkielämää. Köyhien määrä on kaksikertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Sitä amerikkalainen lehti ei olekaan ottanut huomioon elintasotutkimuksessaan, eikä sitä että alueellisesta eriarvoisuudesta on tulossa koko ajan isompi ongelma. Pohjois-Karjala on yksi näitä alueita.
Julkiset palvelut kuntoon
Tarvitaan kunnolla järjestetyt julkiset palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaaliturva, koulutus, julkinen liikenne, sekä nykyaikana myös tasa-arvoinen tietoliikenne. Erityisen tärkeät ne ovat pienituloisille ihmisille. Niiden maksuttomuutta on laajennettava.
Terveyskeskuksia kehitettävä. Ei yksityistämiselle.
Julkisia terveyskeskuksia ollaan yksityistämässä koko maakunnassa, vaikka asiantuntijat ovat todistaneet, että kustannukset vaan nousevat kun perusterveydenhuolto siirretään pois kunnilta. Julkiseen terveydenhuoltoon on saatava lisää varoja. Potilaiden siirtyminen kalliille yksityisille lääkäriasemille ei ole kestävä ratkaisu. Terveyskeskusmaksu on poistettava.
Ennaltaehkäisevä terveydenhoito toisi säästöjä, samoin ajoissa tapahtuva hoitoonpääsy – lääkäri pitäisi olla joka kunnassa.
Köyhyys poistettava, 900 euron perusturva
Sosiaaliturva on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista. Suomen kommunistinen puolue on ehdottanut perusturvan korottamista asteittain vähintään 900 euroon/kk ja sen sitomista ansiotasoindeksiin. Perusturva maksettaisiin yhdeltä luukulta, Kelasta.
Eläkeikää ei saa korottaa, eläkkeitä kyllä
Asuminen on perusoikeus
Valtion on tuettava halpojen kunnallisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Ne voidaan toteuttaa kunnan omana rakentamisena, niin etteivät suuret rakennusfirmat vedä välistä.
Oikeus asumiseen myös syrjäseuduilla ilman koko ajan lisääntyviä uusia määräyksiä kustannuksineen, vrt. haja-asutusalueiden jätevesimääräykset
Oikeus koulutukseen ja kulttuuriin
On lopetettava lasten keskittäminen jättikouluihin. Se lisää koulupudokkaiden määrää ja pitkät koulumatkat saattavat oppilaat eriarvoiseen asemaan varsinkin lukion aloitusvaiheessa, jos pitää hankkia asunto kaupungista.
Kirkko irti valtiosta, uskonnon opetus pois kouluista – tilalle kielten ja käden taitojen opetusta!
Kulttuurista nauttiminen perusoikeudeksi, se on myös ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
Tarvitaan toimiva julkinen liikenne, sitä vaativat jo ympäristösyytkin.
Yöjunayhteydet Helsinkiin ja Turkuun on palautettava. Joensuussa on toteutettava julkinen liikenne biokaasulla, valtiovallan on muutettava verotusta, jotta se on mahdollista. Haja-asutusalueilla on turvattava toimiva julkinen liikenne.
Valtionapuja kunnille on korotettava
Suomessa kunnat vastaavat julkisten palvelujen järjestämisestä ja valtio niiden rahoituksesta. 90-luvun laman aikaan valtionapuja leikattiin raskaalla kädellä. Ne on palautettava ennalleen, mikä merkitsee kunnille lisää rahaa vuositasolla 5 miljardia euroa.
Verotus oikeudenmukaiseksi
Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1100 euroon/kk. Se helpottaa kaikkein nopeimmin köyhyysloukussa ponnistelevia ja on todella tarpeellinen verohelpotus. Kaikkia tuloja on ruvettava verottamaan yhdessä progressiivisesti, kuten tapahtui ennen v. 1994, omaisuusvero on palautettava ja säädettävä varainsiirtovero pörssikauppaan. Näin rikkaat maksaisivat enemmän veroa tuloistaan, mikä lisäisi yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Välillisten verojen korotuksista on luovuttava, koska ne rasittavat eniten pienituloisia. Arvonlisävero on poistettava luomuruualta- näin pienituloisetkin voisivat nauttia terveellisestä lähiruuasta.
Talous ja tuotanto palvelemaan ihmistä
Toistuvat talouskriisit yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa näyttävät meille ettei kapitalismi ole toimiva järjestelmä.
Maailmassa on rikkautta niin paljon, että kaikille maan asukkaille riittäisi yllin kyllin. Jako on kuitenkin järjestetty niin, että noin 20 prosenttia ihmisistä kuluttaa noin 80 prosenttia maailman varoista. Myös Suomen sisällä tämä pätee; noin 10 prosenttia omistaa noin 90 prosenttia varoista.
Tämän epätasapainoisen suhteen lisäksi uskotaan yhä määrällisen talouskasvun jatkumiseen. Tarvitaan oikeudenmukaisempi maailmanjärjestys, 2000-luvun sosialismi.
Tarvitaan syvällinen yhteiskunnan ja elämäntavan muutos, joka lähtee ihmisten eikä talouden tarpeesta.
Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia tuloihin, esimerkiksi suurten tulojen leikkaaminen verotuksella, ja kulutukseen, ettemme syö tulevien sukupolvien pöydästä.
Fossiilipolttoaineiden kulutus laskuun kehittämällä puhdasta ja ekologista energiaa
Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteisiin. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle tulee kehittää kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto. Se työllistää toisin, kuin ydinvoima.
Metsien käsittelyyn tarvitaan järkeä: avohakkuu ja kivien kääntely ei ole paras eikä tuottoisin vaihtoehto, maisemakin voi tuottaa.
Ei uraanikaivoksia Pohjois-Karjalaan
Uraanikaivokset pilaavat maisemat ikiajoksi, tekevät asuinympäristön asuinkelvottomaksi ja tuhoavat alueen ihmisiltä mahdollisuuden luonnontuotteiden hyödyntämiseen.
Niitä perustellaan ydinvoimatarpeella, mutta ydinvoimateknologiassa ja ydinvoiman rakentamisessa on paljastunut selviä puutteita ja riskejä.
Uraanin louhinta ja polttoaineen hankinta sitä kautta ei ole osoittautunut mitenkään saasteettomaksi eikä ydinjätteen loppusijoittamiselle ole löydetty turvallista ratkaisua.
Itse asiassa kaikki ydinvoiman rakentamisen perustelut ovat osoittautuneet valheellisiksi. Edes ydinvoiman rakentaminen ei ole luonut työpaikkoja.
Paikallista tuotantoa tuettava.
Paikallista energian tuotantoa on tuettava, esim. biokaasun ja hakkeen käyttöä. Agribisneksen hallitsema maataloustuotanto pitäisi vähitellen korvata lähiruuan tuotannolla.
Luomutuotantoa on tuettava niin, että viljelijät tulevat sillä toimeen ja myös yhteiskunnan laitokset voivat käyttää tuotteita. Pohjois-Karjala voisi olla kokonaan luomutuotantoaluetta – se olisi kilpailuvaltti, mitä tehotuotanto ei ole.
Rauhan ja yhteistyön raja – Ei Natoa Pohjois-Karjalaan.
Suomi on kansainvälistymässä. Pohjois-Karjalassa tämä ei ole uusi asia: Raja on ollut lähellä täällä aina ja rauhanomaista yhteistyötä yli rajojen on harrastettu vuosisatoja.
Nykyisin on muotia suhtautua ”kriittisesti” maahanmuuttoon. Pohjois-Karjalassa tiedetään että ilman maahanmuuttoa koko maakuntaa tuskin olisi olemassakaan.
Tasa-arvoisemman Pohjois-Karjalan puolesta.
Kansainvälistyvä maailma antaa meille haasteita monikulttuurisuuden rakentamisessa, jossa pohjoiskarjalaisten kokemus rajakansana voisi olla esimerkkinä koko Suomelle. Karjalaisten vieraanvaraisuus yhdistettynä nykyaikaiseen tietoyhteiskuntaan on meille suunnaton voimavara.
Keskusteluissa maahanmuutosta tuleekin huomio kiinnittää mahdollisuuksiin, joita monikulttuurisuus antaa, eikä arjen ongelmiin, joihin aina löytyy myös arkinen ratkaisu.
Ei rasismille.
Vuoden 2011 vaaleissa on pelättävissä äärioikeiston ja populismin kannatuksen kasvu talouskriisin takia.
Talouskriisit ovat aina ennakoineet äärimielipiteiden kasvua, sillä valtaeliitti ei kykene tarjoamaan ratkaisuja köyhyyteen ja työttömyyden kasvuun kriisin vallitessa. Kun kriisi kasvaa tarpeeksi vakavaksi ja taantuma alkaa tuntua , on helppo tarttua yksinkertaisiin ja populistisiin näennäisratkaisukeinoihin.
Jos äärioikeisto voittaa vaaleissa, siitä ei varsinkaan köyhät hyödy. Esimerkkejä tästä on paljon, vaikkapa Itävallasta, Italiasta tai Tanskasta, joissa ääripopulistiset puolueet ovat päässeet vaalien kautta valtaan ja niiden harrastama politiikka on pakottanut protestit liikkeelle.
Nyt jos koskaan tarvitaan politiikkaa, joka toimii ihmisarvon puolesta. Joka on solidaarinen ihmisten kesken ja sopusoinnussa luonnon kanssa .
Kaikki yhteistyö NATO:n kanssa lopetettava, joukot pois Afganistanistanista
Monikulttuurillista rauhanrajaa on vaikea kuvitella jos Suomi on sotajärjestö Naton jäsen. Myös poliittiset suhteet Venäjään voivat vaikeutua. Se heikentäisi myös taloudellista yhteistyötä, jonka merkitys Pohjois-Karjalalle kasvaa koko ajan.
Naton jäsenenä olisimme vaarassa joutua uusiin kansainvälisiin selkkauksiin Afganistanin lisäksi.
Näistä asioista Nato-intoilijat vaikenevat. Itse Nato ja sen toiminta jää keskusteluissa varjoon.
Myös sotimisen ja Nato-jäsenyyden kustannuksista vaietaan.
Tulevissa eduskuntavaaleissa tarvitaan kunnon muutos. Emme enää anna ostetuille politiikoille lupaa jatkaa tätä menoa. Vaihtoehto tarvitaan!
Koko ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen yhteisellä voimalla se on toteutettavissa.
Äärioikeisto seis, kriisi ratkaistaan solidaarisuudella.
Ei jatkolupaa porvarihallitukselle, ryhdytään yhdessä toimeen.
Suhtaudumme kielteisesti ns. Washingtonin konsensukseen ja olemme solidaarisia niille Latinalaisen Amerikan maille, jotka ovat irtaantuneet Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston komennosta.
Monet EU-maat ovat vaarassa joutua finanssikeinottelijoiden toimien seurauksena myöskin IMF:n ja maailmanpankin kontrolliin. Sen seurauksena ne alistetaan julkisen talouden ja sosiaaliturvan rajuihin leikkauksiin. Euroopan vasemmisto, jonka jäsen SKP on, vastustaa tätä ”kehitystä” ja taistelee toisenlaisen Euroopan puolesta.
Suhtaudumme jyrkän kielteisesti Nato-jäsenyyteen. Nato on itseasiassa Washingtonin konsensuksen eräälainen sotilaallinen siipi, jonka avulla vallataan uusia alueita suuryhtiöiden raaka-aine ja markkina-alueeksi.
Ystävällisin terveisin
Hannu Ketoharju
piirisihteeri